Kysymyksiä ja vastauksia kasveista

Luontoakateemille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia kasveista vuosilta 2020-2022.

Mitä nämä kasvit mahtavat olla? Kasvavat pihallamme Vähässäkyrössä enkä muista ennen nähneeni, olemme asuneet tässä 19 vuotta.

Ohessa kuvat, jotka kysyjä on lähettänyt Luontoakateemille.


Hei!

Jälkimmäinen kuva 221230 on luonnonkasvi. Se on terttualpi (Lysimachia thyrsiflora). Luontoportissa kirjoitetaan mm. "Laji on melko vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, eikä ylenkatso niukkaravinteistakaan alustaa. Terttualpi on luonteenomaisimpia kosteikkokasvejamme, jonka löytää rantatasanteilta, soistumista, ojista, kaivannoista, letoilta ja jopa vedestä." Kasviyksilö on selvästi useamman vuoden vanha, joten kyllä se on paikalla ollut jo pidempään. Tästä kasvista ei ole mitään haittaa. Itse asiassa kukkiessaan terttualpi on varsin kaunis ja houkuttelee hyönteisiä.

Ensimmäinen kuva on tatarkasvin taimesta. Se on luultavasti tarhatatar (Reynoutria ×bohemica). Paremmin kuitenkin selviää, kun kasvi kasvaa kokoa. Todennäköisesti viimevuotisesta yksilöstä on jotain jäänteitä. Tarhatatar, kuten myös sen sukulaiset ja kantalajit japanintarar (Reyonotria japonica ja R. sahalinensis) ovat vieraslajeja. Vieraslajiportaalissa kirjoitetaan niistä seuraavasti:

"Tarhatatar (entinen hörtsätatar, Fallopia × bohemica) on monivuotinen, nopeakasvuinen, tatarkasveihin (Polygonaceae) lukeutuva ruoho, joka muodostaa tiheitä kasvustoja. Tarhatatar on japanintattaren (R. japonica) ja sahalinintattaren (R. sachalinensis) risteymä ja ominaisuuksiltaan sahalinintattaren ja japanintattaren väliltä. Tarhatatar saattaa olla elinvoimaisempi kuin emolajinsa.

Isot tattaret ovat kotoisin Itä-Aasiasta, josta niitä on viety ympäri maailmaa puutarhoihin koristekasveiksi. Yhteistä aasialaisille tattarille on suuri koko ja pysty kasvutapa. Niiden juurakko on monivuotinen, mutta maanpäälliset osat yksivuotisia. Juurakosta kasvaa joka vuosi uudet varret. Kaikki lajit ovat erittäin nopeakasvuisia, ja varret yltävät kesässä jopa useiden metrien mittaisiksi.  Kookkaat tattaret tuottavat siten runsaasti kariketta.

Lajit ovat olleet suosittuja puutarhaperennoja, koska ne ovat kestäviä, nopeakasvuisia ja helposti leviäviä. Samat ominaisuudet ovat kuitenkin tehneet niistä erittäin vaikeita ja haitallisia rikkakasveja. Suomessa aasialaiset tattaret leviävät vain kasvullisesti eli ne eivät tuota siemeniä. Kasvi muodostaa juurakkonsa avulla nopeasti tiheitä ja laajoja kasvustoja. Paksut maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää jopa 20 metrin mittaisiksi ja kahden metrin syvyyteen. Kasvi pystyy läpäisemään jopa asfaltin. Hennostakin juurakon kappaleesta syntyy nopeasti uusi kasvusto, minkä vuoksi tattaret leviävät erittäin helposti uusille kasvupaikoille esim. puutarhajätteen tai maamassojen mukana."

Heli Jutila