Lähetä meille kysymyksesi hyönteisistä

Katso myös alta aiemmat kysymykset ja luontovirtuoosien vastaukset!

 

Mistä lajista on kysymys? Mitähän ne tekevät, pesää vai etsivätkö ruokaa? Video kuvattu 18.5.2020 Koljalassa, Turengissa, Janakkalan kunnassa.

Kuvakaappaus kysyjän lähettämästä videosta, jossa maamehiläinen kaivautuu hiekkamaahan.


Hei!

Videolla näkyy maamehiläisiin lukeutuvia pajukkomaamehiläisnaaraita (Andrena vaga) joista jokainen on kaivamassa omaa pesäkäytäväänsä. Vaikka niistä jokainen tekee omat käytävänsä ja ovat ns. erakkopesijöitä, ne asettuvat yleensä pesimään lähekkäin, jolloin suurempi määrä aikuisyksilöitä on liikkeellä samalla paikalla kyeten suojelemaan pesintää paremmin. Myös hyvä maasto houkuttelee useita yksilöitä samalle paikalle. Hiekkainen ja aurinkoinen rinne onkin hyvä paikka pesäkoloille - aurinko lämmittää ja hiekkaan on helppo kaivaa. Pesäkäytävä voi olla jopa yli puoli metriä pitkä. Naaras munii käytävään useita munia ja vie sitten siitepölyä ja mettä ravinnoksi kasvaville toukilleen. Pajukkomaamehiläinen on nimensä mukaisesti erikoistunut ruokailemaan pajuissa. Mehiläisen takajaloissa on pienet vasut, joihin keltaisena näkyvä ravinto kerääntyy talteen kuljetuksen ajaksi. Toukalta vie kuukauden kehittyä aikuiseksi maamehiläiseksi. Laji on melko kookas ja yleinen maassamme.

 Terveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi

Mikä on tällaisen otuksen nimi? Kertooko löytö jotain vesistöstä? Näitä vesiperhosen kotelokoppia, jossa sirvikäs "aina" asustaa kortteen sisällä tulee verkon mukana melko paljon syvästä vedestä ja nimenomaan Vesijaolla. Vanajalla näitä ei ole. Nämä kiipeilevät verkon liinaa pitkin ylöspäin. Aikaisemmin rantavesissä olen nähnyt hiekasta yms. muurattuja kotelokoppia toukan ympärillä, mutta nämä ovat siis ohuen kortteen sisällä. Toukka on jopa 3,5cm pitkä ja komean oliivin vihreä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva sirvikkäästä lehtmatriaalisuojuksineen..


Hei!

Kyseessä tosiaan on vesiperhosen eli sirvikkään toukka. Pelkästään kuvista ei aivan lajitarkkaa määritystä pysty tekemään, mutta kyseessä on kuitenkin isosirvikkäiden heimo ja siitä Agrypnia tai Phyrgannea -suku.

Vesiperhosia elää hyvin erityyppisissä vesistöissä, mutta veden korkea suolapitoisuus on niille rajoitteena. Siksi vesiperhosten toukkia löytyy ensisijaisesti makean veden vesistöistä: joet, ojat, purot, lammet, suot, järvet ja lähteet. Se, mitkä lajit missäkin viihtyvät, riippuu sopivasta ravinnosta, veden lämpötilasta ja suuressa määrin siitä, onko kyseessä seisova vai virtaava vesi. Suomesta tunnetaan 219 eri vesiperhoslajia.

Useimmat vesiperhosistamme talvehtivat toukkavaiheessa, joka voi kestää jopa kahden tai kolmen talven yli. Toukat ovat puolustuskyvyttömiä ja siksi suojaavat itseään rakentamalla ympärilleen kotelokehdon, jonka peittelevät kasvien osilla tai pienillä hiekanmuruilla.

Terveisin,

luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Mikä hyönteinen tämä on? Löytyi Hattulasta 15.11. Onko vielä monia hyönteisiä lennossa marraskuussa?

(Ohessa kysyjän lähettämä kuva.)


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa näkyy hieman poikkeuksellisen värinen tummapuuyökkönen (Lithophane consocia). Yleensä lajin yksilöt ovat eri harmaan sävyisiä eikä näin ruskeita/beigejä. 


Hyönteisten määrä marraskuussa riippuu luonnollisesti lämpötiloista. Niin kauan kuin lämpötila (ja erityisesti yölämpötila) pysyy plussan puolella lentää luonnossa vielä useita hyönteislajeja. vielä Kaikkein näkyvimpiä niistä ovat muutamat yöperhoslajit (mittareita ja yökkösiä), joita näkee usein pimeällä ulkovalojen houkuttamina. Hattulan alueella on marraskuun puolivälissä havaittu vielä ainakin kymmenkunta yöperhoslajia. Näistä myöhäisistä perhoslajeista valtaosa (erityisesti yökköset, kuten lähettämäsi kuvan yksilö) ovat aikuistalvehtijoita eli talvehtivat perhosina horrostaen yli kylmän talven heräten keväällä taas lentoon säiden lämmettyä. Syksyn viimeisistä yökkösistä poiketen viimeiset mittarit ovat munatalvehtijoita eli nyt lentävät mittariperhoset kuolevat viimeistään talven saapuessa. Ne ovat kuitenkin sopeutuneet lentämään vielä pitkälle viilenevään syksyyn kuten nimistäkin voi päätellä: Hallamittari, Lumimittari, pakkasmittari ym.
Perhosten lisäksi ulkovalojen läheisyydessä voi vielä marraskuussa nähdä, joskus aika runsaastikin, sääskiin kuuluvia hyttysen oloisia "itikoita". Sen sijaan muita lentäviä hyönteislajeja tulee marraskuussa vastaan enää hyvin vähän ja nämäkin ovat usein yksittäisiä rakennuksien suojiin talvehtimaan hakeutuvia yksilöitä.

Ystävällisin terveisin, Jussi Kairamo