Lähetä meille kysymyksesi hyönteisistä

Kysy asiantuntijoilta palvelumme on toistaiseksi tauolla.

Katso myös alta aiemmat kysymykset ja luontovirtuoosien vastaukset!

 

Lahi-Nastola suunnalla, kesämökillä, ukkosen, kovan tuulen ja sateen jälkeen, terassille ilmaantui valtava määrä pieniä, vihertäviä ja n. 5mm pituisia lentäviä hyönteisiä. Muistuttaa hieman minikokoista heinäsirkkaa. Pihakalusteet ja oven karmit suorastaan kuhisevat niitä. Tällaista hyönteisilmiötä ei ole aiemmin tapahtunut. Mikä hyönteinen on kyseessä?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on kaskaita. Kesämyrskyissä myös kirvoja saattaa esiintyä runsaasti ilmavirtojen kuljettamana. Kaskaat ja kirvat ja edustavat eri hyönteisryhmiä, vaikka molemmat ovat yleensä pienikokoisia, runsaina esiintyviä ja käyttävät ravintonaan nesteitä, joita imevät kasveista. Näissä kesän myrskyissä on varmasti varissut maahan runsaasti molempia, mutta paikallisesta kasvillisuudesta riippuen on sitten osunut kohdalle joko enemmän kirvoja tai kaskaita.


Kaskaat ovat ovat nivelkärsäisten lahkoon kuuluvia pienikokoisia kasvinsyöjähyönteisiä. Niillä on kyky tuottaa ääntä takaruumiin ääntelyelinten avulla. Kaskaiden suuosat ovat pistävät ja imevät. Suomalaiset lajit ovat pieniä, useimmiten alle 5 mm. Maailmalta tunnetaan kuitenkin paljon suurikokoisia kaskaita. Suomen suurin laji on vuorilaulukaskas, jonka ruumiin pituus voi olla yli 20 mm.

Kirvat eli lehtikirvat ovat vielä kaskaitakin pienempiä muutaman millimetrin kokoisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä. Osa on pehmeäpintaisia, osalla on villamainen vahapeite ja joillakin kova kuori. Kirvoista suurin osa on siivettömiä.

Ystävällisine terveisin,

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Terassin pöytä.

Ohessa Luontoakateemille leähetetty kuva.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on jonkin luteen vastakuoriutuneita poikasia eli nymfejä ja munia joista ne ovat kuoriutuneet. 

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Tällaisia ilmestyi helteellä omakotitalon pihaan tampereella. Varjon puolella ikkunalaudoilla ja ovien pinnoilla useita kymmeniä, ja hyppivät päälle kun menee lähelle. Noin 5-7mm pitkiä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on jonkin lajin kaskaita. Ne ovat pieniä ja harmittomia otuksia, joita elää normaalisti paljon ja hyvin huomaamattomasti ympärillämme kasvien kätköissä. Kova tuuli tai sade voi saada niitä putoamaan suurina määrinä kerralla maan pinnalle, jolloin näemme ne helposti. Myös helle ja kuumuus on tänä kesänä saanut hyönteiset liikkumaan paikkoihin, joissa niitä ei yleensä nähdä.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mikä perhonen? Asuinrakennuksen (uusi talo) yksi huone tyhjennetty joka ollut ns varastona. Tämä perhonen näkyi seuraavana päivänä pahvilaatikoiden vieressä ja perhosen ympärillä lattialla oli pallomaista ?purua?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvassasi on lesekoisa (Pyralis farinalis). Kuvan perhonen on jo vähän haalistunut alkuperäisistä väreistään. Se elää eloperäisellä jätteellä erityisesti ulkorakennuksissa, eikä ole merkittävä tuholainen.

Helleterveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Haitin länsirannikolla 3.7.2021. Tämä " yöperhonen"? Oli laivan kannella. Kiinnitin huomiota siihen suuren koon vuoksi. Ympärillä pörräsi lukuisia erilaisia lajeja mutta tämä oli erikoinen. Kooltaan n 8cm.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva. Huom! Luontoakateemi vastaa Suomessa esiintyviin luonnonvaraisiin eliöihin. Tässä tehtiin poikkeus.


Hei!

Eumorpha lambrusca on komea tropiikin kiitäjä, esiintyy Karibialta Yhdysvaltain eteläosiin.

Luontoakateemin puolesta, Karri Jutila

Tämä torakka(?) löytyi Suomessa, lomahuoneistosta. Katsottiin pimeässä leffaa ja tämä vilisti lattialla. Mikä hyönteinen tämä on? Jos torakka niin mikä torakka?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kiitos hyvistä kuvista. Torakkapa hyvinkin, tosin vähän väärässä ympäristössä. Metsätorakka (Ectobius sylvestris) on tavallinen hyönteinen metsässä, mutta yöeläimenä harvemmin nähty. Torakan ruumiinrakenne on sivulta hyvin litteä ja se maastossa piiloutuu helposti esimerkiksi kaarnanrakoihin. Metsätorakka on kaikkiruokainen, mutta asunnoissa se ei loisi ja on ihmiselle harmiton.

Samannäköinen, myöskin koko maassa esiintyvä laji on lapintorakka (E. lapponicus), jonka etuselän tumma alue rajautuu epäselvästi vaaleaan reunaan (kuviesi metsätorakalla väriraja on jyrkkä). Pohjois-Suomessa lapintorakka mielellään hakeutuu vähänkäytettyihin mökkeihin puhdistamaan murusia nurkista.

Luontoakateemin puolesta, Karri Jutila.

Kyseinen hyönteinen lensi ikkunaa päin, oli hetken aikaa pökerryksissä ja lähti sitten lentoon. Otin kuvan, kun seurasin ötökän virkoamista. Kohtalaisen iso kaveri oli kyseessä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvasta selviää, että se on Hybomitra-sukuun kuuluva paarma. Erottuvien tuntomerkkien (takaruumiin vaaleat kolmiot ja säärten väritys) perusteella H. bimaculata (täpläpaarma), jota tavataan koko maassa.

Ystävällisien terveisin,

Luontoakateemin puolesta Karri Jutila.

Mikä ötökkä? Havaittu muutamia kylpyhuoneen lähellä.

Ohessa Lkysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Otus on jokin seppälaji. Näiden kovakuoriaisten erikoistaito on niksauttaa itsensä jaloilleen vatsapuolella olevan tappilisäkkeen avulla slloin jos ne kapsahtavat selälleen. Tyypillisiä piirteitä heimon 60 lajille ovat myös sukkulamainen ulkomuoto ja keskiruumiin pykälämäiset takareunat. Seppien toukat syövät kasvien juuria, mutta sisätilojen tuholaisia tässä ryhmässä ei ole.

Luontoakateemin puolesta Karri Jutila.

Mikä on tämä kuoriainen? Päivisin niitä ei näe muuta kuin lapsen uimaaltaassa jos sinne on jäänyt vähän vettä, tai aamuisin terassilla  esim. lyhdyissä. Sisään niitä tulee iltaisin jos ovi on auki. Niitä tulee useampi 3-7 kpl samaan aikaan. Ovat väriltään ruskeita, alle 1 cm pituisia. Näitä on ilmaantunut nyt viimeisen viikon aikana. Alue: Länsi Vantaa

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kyseessä on Serica brunnea (ruskoturilas), tavallinen laji maassamme. Toukat syövät kasvien juuria ja aikuiset lentävät keskikesän öinä ja valot tosiaan houkuttelevat niitä.

Luontoakateemin puolesta, Karri Jutila.

Jonkin kimalaislajin pesä on terassini alla. Sinne niitä kömpii pitkin päivää usein pari kerrallaan. Mitä teen, kun terassin purku ja uuden teko on kohta edessä? Odotanko kevääseen? Milloin remontista on vähiten haittaa kimalaisille? Kannattaako pesä joka tapauksessa poistaa/hävittää? Onko kimalaisyhdyskunnasta jotakin haittaa? Ne eivät millään tapaa häiritse. Terassi paahteisella pihalla, pesä villiviiniristikon varjossa lautojen alla jossakin. Vantaa.


Hei!

Ei tarvitse odottaa ensi vuoteen. Ilmojen viiletessä elo-syyskuussa yhdyskunta alkaa hajota. Kesällä syntyneet kuningattaret hakeutuvat horrostamaan muualle, maakoloihin ja kasvillisuuden sekaan. Muut yhteiskunnan jäsenet menehtyvät syksyllä ja samaa pesää ei käytetä seuraavana vuonna - jos kohta sopivan lämpimään soppeen voi seuraavana keväänä toinen kuningatar rakentaa uuden pesän. 

Käytössä olevaa pesää ei kannata hävittää, sillä kimalaiset ovat tärkeitä kukkien pölyttäjiä. Pistiäisinä ne ovat rauhallisempia kuin ampiaiset, eivätkä pistä kuin pesän välittömässä läheisyydessä (kokemukseni mukaan noin metrin säteellä) tai päälle astuttaessa. Kimalaisten yhteiskunnat ovat pienempiä kuin ampiaisten, vain joitakin kymmeniä yksilöitä.

Remontin voi kimalaisten puolesta aloittaa syyskuussa.

Terveiset Luontokateemin puolesta, Karri Jutila.

Olisi mukava tietää mikä tämä karvainen kaveri oikein oli joka
tänään lensi katokseemme?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Selkeässä Luontoakateemille lähettämässäsi kuvassa on kookas kärpänen, jonka pää, siiventyvet ja jalkojen kynsienväliset liuskatkin ovat keltaiset. Kärpänen näyttää myös karvaiselta kuin siili. Kyseessä on loiskärpäsiin (Tachinidae) kuuluva jättisiilikärpänen, Tachina grossa.

Nimensä mukaisesti se loisii. Jättisiilikärpäsen munintakohde on kehrääjäperhosten toukat. Sitten tulee trilleri-osuus. Jättisiilikärpänen munii elävään esim. heinähukantoukkaan, munat kuoriutuvat, toukat vapautuvat, loistoukat syövät isäntätoukan elävältä, koteloituvat ja seuraavana keväänä tulee uusia jättisiilikärpäsaikuisia muniakseen taas uusia jälkeläisiä, jotta tulisi uusia jättisiilikärpäsiä. Tällaistakin luonnossa on. Loiskärpänen, kuten muutkaan loiset eivät tee tätä pahuuttaan. Näin ne vain toimivat perintötekijöidensä ohjaamina.

Ystävällisin terveisin luontovirtuoosien puolesta,

Panu Villanen, Luontoakateemi

Kesämökiltämme Kirkkonummen Evitskogista polulta löytyi 4.7. iltapäivällä kuvassa oleva ilmeisen vahingoittunut hyönteinen. Mikähän mahtaa olla kyseessä. Haeskelin ja löysinkin vaihtoehdon, mutta mahtaisiko kuitenkaan olla Leopardikoi?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Moi!

Tämä "leopardikoi" on viralliselta suomenkieliseltä nimeltään kastanjatuhooja (Zeuzera pyrina). Sitä tavataan harvakseltaan Etelä-Suomessa. Tänä kesänä havaintoja on ollut useampia. Lämpimät eteläiset ilmavirtaukset tuovat näitä mukanaan pohjoiseen. Kastanjatuhooja on kotoisin eteläisemmästä Euroopasta ja mm. Välimeren maissa sen toukat tekevät pahoja tuhoja nuorissa puissa ja ovat yksi haitallisimpia tuholaisia hedelmä- ja oliivipuutarhoissa. Perhonen on kookas, naaraan siipiväli 50-60 mm, koiraan 35-40 mm. Erittäin mielenkiintoinen havainto! Onnittelut.

Terveisin Jonna Viisainen,

Luontoakateemi

Patiolla oli ollut pari vuotta suuri mäntypölkky, jonka kippasin kumoon. Sen alta, puusienten joukosta löytyi kuvassa esiintyvä kuoriainen. Googlen kuvahaun ehdotus: "Erotylidae tai miellyttävä sieni-kovakuoriainen". Todella miellyttävä on ja vikkeläjalksinen, mutta mikä tuo on tarkemmin?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on pimikkökuoriaisiin kuuluva kirjopimikkä (Diaperis boleti). Kirjopimikkä elää mm. käävillä ja on yleinen ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, Luontoakateemi

Mikä tämä mahtaa olla? Pihallamme Pöytyällä. Erittäin suuret siivet ja selvät mustat ja keltaiset raidat.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvissasi lentää yksi suurimmista perhosistamme eli syreenikiitäjä (Sphinx ligustri). Yleensä syreenikiitäjä, kuten lähes kaikki muutkin kiitäjät, lentävät hämärissä ja yöllä, mutta joskus niitä voi nähdä päivälläkin. Syreenikiitäjä on suht yleinen, joskin harvalukuinen perhonen Etelä-Suomessa. Yleensä syreenikiitäjän voi tavata hämärissä lentämässä kolibrin tapaan kukilta, joilta se hakee mettä ravinnoksi.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, Luontoakateemi

Mikähän tämä mahtaa olla? Löytyi parvekkeen nurkasta pöristelemässä muttei päässyt lentoon vasta kun autettiin lasin avulla takaisin ulkopuolelle.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on turilas ja tuntosarven kolmiluiskaisesta nuijasta päätellen juhannusturilas (Amphimallon solstitiale). Laji on Etelä-ja Keski-Suomessa yleinen.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, Luontoakateemi 

Mikä on tämä kuoriainen, joka löytyi kesäkuussa -21 Saariselän Kiilopään rinteeltä? Siinä osassa rinnettä oli hiekkainen aukea. Olisiko se jymykiitäjäinen?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on korpikiitäjäinen (Carabus glabratus). Jymykiitäjäisestä sen erottaa mm. keskiruumiin kilven muodosta. Jymykiitäjäinen on myös hieman eteläisempi laji, jota tavataan lähinnä Etelä-ja Kaakkois-Suomesta. Korpikiitäjäistä tavataan koko maasta.

Ystävällisin terveisin,
Juhani Kairamo, Luontoakateemi

Hei! Tämä kiitäjä lenteli pihallamme Padasjoella iltahämärässä. Mikä kiitäjä mahtaa olla kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille. 


Hei!

Betunialla mettä imevä kiitäjä on mäntykiitäjä (Sphinx pinastri), joka on yleinen maassamme aina Oulun seutuville asti ja lentoaikakin kestää koko kesän aina elokuun puoliväliin asti.

Mäntykiitäjäksi kuvan kiitäjäperhosen tunnistaa mm. koosta, tasaisesta harmaudesta, keskiruumiin mustista juovista sekä takaruumiin poikkijuovista.

Mäntykiitäjä lentää kiitäjäperhosten tapaan paikoillaan ”kolibrimaisesti” imien kukkien mettä, ja tässä tapauksessa kiinnostuksen kohteena oli puutarhakasvi. Jos puutarhassa on muita hyviä mesikasveja ja vaikkapa syreeniä, se on varmasti kiinnostunut niistäkin.

Loisteliasta kesää ja hyviä luontohavaintoja jatkoonkin, luontovirtuoosien puolesta,

Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei! Mitkä on vyöihrakuoriaisen kehitysvaiheet ajallisesti. Munasta toukaksi, toukasta kuoriaiseksi?


Hei!

Vyöihrakuoriainen lisääntyy keväällä, jolloin naaras laskee noin 50–100 munaa yksitellen suoraan toukalleen sopivaan ravinnonlähteeseen. Luonnossa vyöihrakuoriaiset sekä aikuiset että toukat syövät eläinten ja hyönteisten kuivia raatoja, myös kasviperäistä mätänevää ainesta. Ne elävät esim. vanhoissa linnun- ja ampiaispesissä. Sisätiloihin ne tulevat ruoan perässä ja ruokailevat mm. jäteastioissa tai jopa kissan- tai koiranruokasäkeissä. Vyöihrakuoriaisen munat kuoriutuvat ja muuttuvat muninnan jälkeen toukiksi enintään 12 päivässä riippuen lämpötilasta. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin ne kuoriutuvat. Toukkavaiheeen aikana toukka vaihtaa nahkansa kasvaessaan viidestä kuuteen kertaa. Lopulta toukka koteloituu. Kotelovaihe kestää 3-7 vuorokautta. Kaikkiaan koko lisääntymiskierto munasta aikuiseksi kuoriaiseksi vie suotuisissa olosuhteissa 40-50 vuorokautta.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mikäköhän hyttynen tämä on eipä ole ennen tuollaisia oransseja pallukoita nähnyt. Tämän hyttysen purema tuntui erillaiselta ja kutisi pitkään.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvassa on jokin tutuista hyttysistämme, tarkempaa lajia en pysty sanomaan. Punaiset pallerot sen pinnalla ovat hyönteisten vapaamatkustajia eli tässä tapauksessa punkkeja, joita on lukuisia eri lajeja. Niistä harvoin on haittaa isäntähyönteiselleen, joka yleensä toimii vain niiden matkustusvälineenä. Usein esim. kimalaisilla näkee vaaleita punkkeja. Näitä kuvan punaisia punkkeja tai vastaavia toisenlajisia voi olla myös lukkien ohuissa jaloissa ja monessa muussakin paikassa. Jopa yökkösperhosilla on omat, niiden korvissa elävät punkkilajinsa. Melko ihmeellistä. Hyönteisten selässä kulkemista sanotaan foreettiseksi matkustamiseksi. Hauskan havainnon olet tehnyt.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Havaitsin pk-seudun kerrostaloasunnon seinillä tämmöisiä, n. 5mm mittaisia ötököitä. Mitähän mahtaisivat olla?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvissasi näkyvä hyönteinen on harsokorennon toukka. Se on hyödyllinen syödessään kasvien tuhohyönteisiä, kuten kirvoja ja ripsiäisiä. Harsokorennon toukkia käytetään kaupallisissa puutarhoissa biologisina tuholaistorjujina. Myös läpikuultavasiipinen aikuinen harsokorento syö samoin pieniä tuhohyönteisiä, mutta myös kukkien mettä ja siitepölyä. Vihreä harsokorento on erityisen kaunis hyönteinen. Syksyllä, valmistautuessaan talvehtimaan, sen väri muuttuu ruskeaksi. Harsokorennot hakeutuvat mielellään suojaan asuintiloihin talvehtimisen ajaksi, mutta ne eivät kuitenkaan pysy hengissä kuivassa huoneilmassa päinvastoin, kuin sen toukat. Harsokorento munii yleensä lähelle kirvaesiintymiä.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei, tämä ihmeellinen otus kulki pihallamme mennen läheiseen pusikkoon. En ole aiemmin nähnyt tällaista, mikä otus lienee kyseessä?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Tässä on kyllä saanut katsella lähettämääsi kuvaa tarkkaan. Todennäköisesti siinä kipittää poispäin vastakuoriutunut lasisiipisten heimoon (Sesiidae) kuuluva perhonen,  jonka siivetkään eivät ole vielä avautuneet mittaansa tai ovat jopa jääneet pysyvästi epämuodostuneiksi. Lasisiipinen muistuttaa äkkikatsomalta enemmän ampiaista kuin perhosta. Niitä on Suomessa 17 eri lajia. Vattulasisiiven toukat elävät vadelmien varsien sisällä tuhoten kasvin vartta ja juuristoa. Se sopisi värityksensä perusteella kuvasi hyönteiseen. Toisaalta taas suurempi ja tanakampi haavanlasisiipi sopisi muuten, mutta sen takaruumiin raidat ovat keltaiset, kun taas vattulasisiivellä ne ovat valkoiset, kuten kuvassasi. Haavanlasisiiven toukat elävät suurten ja lahjojen, vanhojen haapojen rungoissa. Et ole maininnut kuvaamasi hyönteisen kokoa, joten sen vuoksi täytyy nyt vähän siis arvailla. Lasisiipiset ovat kauniita, erikoisia perhosia, joita aika harvoin onnistuu näkemään, vaikka suuri osa niistä onkin yleisiä. Kiva havainto siis.

 

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mikä ihme verenimiä minua pisti?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvissasi tuo aika lätkäisyn kokenut ötökkä on suppupaarma (Haematopota pluvialis) ja nimenomaan naarasyksilö. Lajin koiraat elävät kukkien medellä. Suppupaarmat ovat yksi kärpäsheimoista ja yksi maamme kolmesta tunnetuimmista paarmaryhmistä. Kaksi muuta lajiryhmää ovat sokko- ja hevospaarmat. Kaikkiaan yksittäisiä lajeja tunnetaan Suomesta 41. Suppupaarmat ovat paarmoista äänettömimmin lentäviä ja pääsevät siksi usein yllättämään meidät.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mökin portaan läpi oli porautunut kuvassa oleva toukka. Mikähän lienee? On n. 5 cm pitkä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva .


Hei!

Kuvassasi on puuntuhooja-nimisen perhosen (Cossus Cossus) kotelo. Se on todennäköisesti tyhjä, sillä siitä kuoriutunut komea perhonen on jo lennettyä pois. Puuntuhooja on harmaasävyinen, todella kookas, hämärä- ja yöaktiivinen perhonen. Sen siipien kärkiväli voi koiraalla olla 75 mm, naaraalla jopa 95 mm. Sen täysikokoisina lähes kymmensenttiset, oranssinpunertavat toukat tekevät pitkiäkin käytäviä eläviin puihin syöden puuainesta. Niitä näkee joskus liikkeellä etsimässä uutta asuinpuun runkoa. Kehittyminen perhoseksi kestää 2-4 vuotta. Viimeisessä vaiheessa se koteloituu jo kuolleeseen puuainekseen syksyllä, tässä tapauksessa teidän portaaseenne. Se viettää siellä talven ja kevät-kesällä ja kuoriutuu esiin perhosena. Kiva havainto ja portaissanne on nyt ylimääräinen reikä muistona tästä vierailusta.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Leppäkertun  toukka? Tillipenkissäni valtava määrä tällaisia toukkia sekä valkoisia pieniä munia? Mullan päällä koko penkissä. Onko näistä haittaa kasveille ja  onko diagnoosini oikea? Tilli kärsinyt näistä kavereista.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

"Diagnoosi" on oikea ja kyseessä ovat leppäkertun toukat, jotka parhaillaan pelastavat tillejäsi joutumasta kirvojen suuhun. Pelkästään hyödyllisiä siis. Ehkä tillit ovatkin kärsineet kirvoista, eikä näistä toukista? Alla olevasta linkistä voi lukea jo aiemmin samaan aiheeseen liittyvän vastauksen päivämäärällä 24.6.

https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset

Lämpimin kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei! Mikä ötökkä? Löytyi sisältä juoksemassa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on jonkin maakiitäjäisiin (Carabidae) kuuluvan kovakuoriaisen toukka. Aikuisista maakiitäjäisistä suurin osa syö hyönteisiä, kotiloita, hämähäkkejä ja muita pieniä otuksia, muutama laji on kasvissyöjä, joiden ravintoa ovat mm. siemenet. Ne viihtyvät maassa karikkeen alla ja kivien seassa ja juoksevat nimensä mukaan nopeasti. Useimmilla on kaunis metallinkiilto peitinsiivissään.

Maakiitäjäisten toukat ovat petoja, jotka saalistavat pieniä hyönteisiä ym. ravinnokseen aikuisten kuoriaisten tapaan. Eli huoneistoon sisälle on vain vahingossa eksynyt pihalta tämä toukka, joka on yleinen maamme luonnossa.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

 

Toukkia ilmaantunut pihanurmikolle Espoossa useita kymmeniä. Pari cm pitkiä. Voisiko olla perhosen toukka?Tai sitten joku haitallinen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa näkyvät toukat ovat jonkin sahapistiäisen toukkia. Jos lasket toukkien jalat, löytyy jalkapareja 9-11 kpl, kun taas perhostoukilla niitä on vaihtelevassa määrin vähemmän. Sahapistiäisten toukat syövät kasviravintoa. Niiden eri lajit ovat erikoistuneet vähän eri kasveihin. Toukan ravintokasvin perusteella voi siis pystyä määrittämään tarkemmin pistiäislajin. Suurina määrinä esiintyessään pistiäistoukat pystyvät vahingoittamaan kasveja pahastikin. Yleensä puuvartiset kasvit pystyvät toipumaan, mutta ruohovartiset kasvit saattavat menehtyä kokonaan. Harmillista, mutta tämäkin on osa luonnon monimuotoisuutta, jossa pienetkin asiat ovat merkityksellisiä ja siten tärkeitä suurelle kokonaisuudelle. Puutarhaharrastajien ryhmistä voi löytyä vinkkejä toukkatuhojen ennaltaehkäisyyn. Noin kolmen viikon kuluttua kuoriutumisestaan pistiäistoukat pudottautuvat maahan ja koteloituvat sinne, silloin tilanne kasvien osalta korjautuu itsestään.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei,
rivitalomme piha vilisee hynteisiä, joita en tunnista, enkä ainakaan näin suurilukuisina oli aiemmin nähnyt. Ötökät ovat n. 3-10mm kokoisia (eri kokoja), mustia, joilla on oranssi-keltaisia pilkkuja kylkien molemmin puolin, sekä päässä. Jalkoja on kuusi kappaletta, enkä erota etu- tai takapäästä tuntosarvia, tai muita ulokkeita. Ei siipiä. Ruumis on kuin vyötiäsellä, ja menee kippuraan sormen osuessa siihen. En valitettavasti pysty lähettämään kuvaa, joten toivottavasti näillä tiedoilla saisin tunnistuksen, kun en muuten näytä vastausta löytävän ja asia vaivaa näitä kyseisiä ötököitä katsellessa. Niitä tosiaan on aivan joka puolella. Kiitos vastauksesta jo etukäteen ja hyvää kesää!
   

Ohessa kuva leppäpirkon toukasta. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi.


Hei!

Kysymykseesi erikokoisista mustista, puna-oranssipilkullisista toukista on todennäköisin vastaus leppäkertun (leppäpirkot, Coccinellidae) eri-ikäiset toukat. Myös eri leppäkerttulajien toukat ovat keskenään erinäköisiä.  Leppäkertun toukat ovat puutarhassa erittäin hyödyllisiä koska ne syövät isoja määriä viljelyakasveille haitallisia kirvoja. Leppäkertun toukkia käytetäänkin esim. kaupallisissa kasvihuoneissa biologisena kirvojen torjuntamenetelmänä.

Suosittelen tutustumaan Sami Karjalaisen kirjaan Suomen leppäkertut. Se on paitsi kaunis kirja eri leppäkertuista ja niiden toukista, niin myös todellinen kiehtova tietopaketti.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei - mikä hyönteinen? Kuvasin sen 17.6.2021 omakotitalon pihassa Mänttä-Vilppulan Kolhossa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva luontovirtuooseille.


Hei!

Kuvassa on komea ja kookas kovakuoriaisryhmä aitolyhytsiipisiin kuuluva keisarilyhytsiipi (Staphylinus caesareus). Se on aiemmin ollut olemassaolostaan vaarantuneeksi luokiteltu laji, mutta kanta on nykyään elinvoimainen. Oikein kiva havainto. Keisarilyhytsiiven esiintymisympäristöjä ovat paahteiset kuivat niityt ja kedot, mutta sitä tavataan myös pihoissa ja puutarhoissa. Keisarilyhytsiipi saalistaa ravinnokseen muita hyönteisiä.

Ötökkäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

 Mökillä Aitoossa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva sinisilmäkiitäjästä.


Hei

Lähettämässäsi kuvassa on komea sinisilmäkiitäjä (aiemmin silmäkiitäjä). Nimi tulee sen takasiivissä olevista silmäkuvioista, jotka perhonen paljastaa pelotellakseen, kun se tuntee olonsa uhatuksi. Kuvassa niitä ei näy, vaan ne ovat piilossa etusiipien alla.

Sinisilmäkiitäjä (Smerinthus ocellatus) on melko yleinen eteläisessä Suomessa. Se liikkuu pääasiassa iltayön aikaan. Kuvassa on todennäköisesti vastakuoriutunut perhonen joka odottelee siipiensä kuivumista. Perhosen toukka syö pääasiassa pajujen lehtiä ja talvehtii kaivautumalla maahan koteloitumaan, mistä se sitten taas alkukesällä nousee aikuisena perhosena etsimään lisääntymiskumppania. Komea ja kaunis perhonen, mukava havainto.

Perhosterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

 

Hei, havaitsin talon sokkelissa sekä pihalaatoilla kipittelevän jopa sadoittain pieniä ötököitä. Mitä ne voisivat olla ja onko niistä haittaa.

Ohessa kysyjän ottama kuva puukirvasta.


Hei

Kuvassa on jokin cinara-suvun puukirva Se elää havupuissa joita todennäköisesti on myös asuntonne läheisyydessä. Tänä vuonna näyttää olevan hyvä kirvavuosi eli talvehtimisolosuhteet ja edellisen vuoden lisääntyminen on sujunut suotuisissa merkeissä kaikilla kirvoilla. Kirvojen määrä on suurimmillaan yleensä kesäkuun loppupuolella. Nämä kyseiset puukirvat saattavat vioittaa nuoria havupuita imiessään ravinnokseen nesteitä niistä. Ihmisille tai rakennuksille niistä ei kuitenkaan ole haittaa.

Ötökkäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Talon sokkeli,ikkunalaudat,kiviportaissa, räystäillä. Toukokuun puolivälistä nykyhetkeen. Näin ensikerran näitä jo viime vuonna mutta määrä oli huomattavasti pienempi. Katosivat talveksi. Eivät kuole myrkyttämisestä juoksevat pois tai jotkut hypähtävät.Tulevat iltaisin n.klo 18 joukolla näkyviin ja viileällä.

Ohessa kysyjän ottama kuva hyppyhäntäisestä.


Hei

Kuvissasi on hyppyhäntäinen. Hyppyhäntäiset (Collembola) ovat hyvin pieniä kosteissa paikoissa esiintyviä paikoittain erittäin runsaslukuisia niveljalkaisten lahkoon lukeutuvia kuusijalkaisia, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Niitä pidetään eräänlaisena alkuhyönteisinä ja niitä on todistetusti esiintynyt maapallolla jo 400 miljoonaa vuotta sitten. Hyppyhäntäisiä esiintyy sisätiloissa esim. huonekasvien kosteassa mullassa, terraarioeläinten kuivikemateriaaleissa tai mm. uusien rakennusten tiloissa alussa ennen kuin uudesta rakennuksesta on ylimääräinen kosteus kuivunut pois. Luonnossa ne elävät runsaina maaperässä tai karikkeessa. Myös talvisin lumihangella hyppivät pikkuruiset otukset ovat hyppyhäntäisiä. Niitä tavataan Suomessa noin 240 eri lajia, maailmalla yli 6000. Hyppyhäntäisten eri lajit voivat olla hyvin monen värisiä. Hyppyhäntäiset syövät levää, hometta ja maatuvia kasvinosia ja ovat harmittomia, ainoastaan jotkut niistä saattavat vioittaa huonekasveja. Niistä on vaikea päästä eroon, usein rinnakkaiseloon niiden kanssa vain on syytä tottua. Hyppyhäntäisillä on nimensä mukaisesti takaruumiin jaokkeessa tavallisesti kaksihaarainen hyppyhanko, joka lepoasennossa on taittuneena vatsapuolelle. Sen avulla ne hyppivät karkuun ahdistelijoitaan. Ne ovat monien eläinten tärkeää ravintoa.

Ötökkäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

 Löysin mökin betoniportailta tämän vähän turhan suuren näköisen muurahaisen. Kylmät väreet kävi niskassa kun pelästyin että eihän tämä vaan ole hevosmuurahainen. Mökki on hirsimökki, ja tämä tosiaan siinä kaksiaskelmaisilla betoniportailla. Ei ole ennen nähty moisia, ei kuulu rapinoita eikä näy mitään puruja missään.

Ohessa kysyjän ottama kuva hevosmuurahaisesta.


Hei!

Kuvissasi tosiaankin on metsä- tai aitohevosmuurahainen. Ne kaivertavat pesänsä luonnossa sekä terveisiin että lahoaviin puihin. Toisinaan myös päätyen esim. kosteutta keränneen hirsiraon kautta hirsirakennusten seinärakenteisiin. Koska hevosmuurahaiset elävät ensisijaisesti muualla kuin ihmisten tekemissä rakennuksissa, kannattaa rauhallisin mielin ensin vain tarkkailla, jos niitä alkaa näkyä rakennuksessa tai sen vieressä usein. Jos hevosmuurahaisia alkaa näkyä enemmän, on syytä varmuuden vuoksi kuitenkin seurailla, että ne eivät vaella talon rakenteisiin, mikä voi kertoa mahdollisesta pesästä. Epäily kannattaa tarkistaa nopeasti, koska hevosmuurahaiset laajentavat pesäänsä yhteiskunnan kasvaessa. Hevosmuurahaiset eivät syö puuta, ne hakevat ravintonsa, mettä ja hyönteisiä, luonnosta muualta.

 

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Asunnossa on parin viime päivän aikana ollut noin kymmenen kyseistä ötökkää. Ötököitä oli sekä olo- että makuuhuoneessa, lattiatasolla ja hyllyllä. Liitän oheen kuvat kahdesta eri yksilöstä. Mikä ötökkä on kyseessä?

Ohessa kysyjän ottama kuva kärsäkkäässtä.


Hei!

Kuvissa on pieni kärsäkäs, se saattaisi olla pikkukorvakärsäkäs (Otiorhynchus ovatus), joka on puutarhan tuholainen viottaessaan mm. mansikantaimia. Se ei tee tuhoja ihmisasumuksille eikä elintarvikkeille. Syytä siihen, miksi niitä on nyt esiintynyt sisällä, en osaa sanoa. Ne eivät siis kuitenkaan kuulu asunnossa haitallisiin kärsäkkäisiin.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Mikä ötökkä lienee. Kurussa tuli vastaan.

Ohessa kysyjän ottama kuva ukonnuijapistiäisestä.


Hei!

Kuvassa on ukkonuijapistiäinen eli koivunuijapistiäinen (Cimbex femoratus). Se kuuluu sahapistiäisiin. Värityksessä mustan ja keltaisen osuus vaihtelee. Ukkonuijapistiäinen on yleinen Suomessa ja yleensä kiinnittää huomiota suuren kokonsa (pituus 2,5 cm) ja kovan, surisevan lentoäänensä vuoksi. Sahapistiäisten sekä toukat että aikuiset käyttävät ravinnokseen erilaisia kasvinosia. Aikuinen mm. koivun kuorta, toukat tuoreita koivun lehtiä.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Mikä tuholainen,tuomessa?

Kuva tuomenkehrääjäkoin toukkia. Kuva: Mauri Lahti.


Hei,

Pitiköhän kysymykseesi liitettynä olla valokuva? Alkukesästä tuomissa nähdään usein tuomenkehrääjäkoin toukkia, jotka kehräävät hopeanvalkoisen harson suojakseen. Harso yleensä peittää joitakin puun oksia mutta joskus koko puu voi olla harson peitossa. Toukat saattavat syödä koko puun lehdettömiksi, mutta tuomi tästä normaalisti hyvin selviää. Tuomenkehrääjäkoin toukka on pieni kellertävänvalkoinen ja mustapäinen toukka, joita harson alla voi olla puussa satoja. Itse koi on aikuisena noin sentin mittainen ja sen hopeanhohtoisissa siivissä on pieniä mustia pilkkuja.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, luontovirtuoosi

Ampiaislaji? Mikä laji tämä hieno, varmaan talvehtinut kuningatar on. 2 cm, Mäntyharjulla toukokuun lopulla.

Ohessa kysyjän ottama kuva pensasampiaisesta.


Hei

Kuvassa on maassamme pääasiassa eteläisessä Suomessa tavattava pensasampiainen (Dolichovespula media). Koska kuva on otettu keväällä, on kyseessä tosiaankin kuningatar. Tosin pensasampiaisten työläisetkin ovat kookkaita, lähes 2 cm:n pituisia, mutta niitä alkaa näkyä vasta lähempänä juhannusta. Pensasampiaiset rakentavat melko kookkaan, oksasta roikkuvan pesän, joka voi olla pensaikossa 1-5 metrin korkeudella mutta myös kiinnitettynä rakennukseen esim. räystään alle. Pensasampiaiset puolustavat pesäänsä melko hanakasti. Aikuiset ampiaiset käyttävät ravintonaan mettä toimien pölyttäjinä, mutta ruokkivat pesässään kasvavia toukkia proteiinipitoisella hyönteisravinnolla. Pensasampiaisten pesä on käytössä vain yhden kesän ja ainoastaan kuningatar talvehtii.

Terveisin,

Jonna Viisainen,luontovirtuoosi

 

Kotona, eilen ja tänään. Uusikaupunki


Hei!

Kuva on aika tumma, eikä hyönteisen kokoa ole kysymyksen yhteydessä mainittu, mutta kuvan kontrasteja korjailemalla tulevat näkyviin kellertävät laikut kovakuoriaisen peitinsiivissä ja lajiksi varmistuu tukkimiehentäi (Hylobius abietis).

Se on reilun senttimetrin mittainen kovakuoriainen, joka kuuluu kärsäkkäiden ryhmään. Ne nakertavat havupuun taimien kuoreen laikkuja ja viottaessaan kuorta isommalta alueelta tai syödessään kuoren renkaana rungon ympäriltä saattavat saada aikaan koko taimen kuivumisen ja menehtymisen. Tukkimiehentäi on yleinen koko Etelä-Suomessa. Sanotaan tuoreen puutavaran ja tärpätin tuoksun houkuttelevan näitä uusiin puurakennuksiin ja puutyömaille. Sympaattisen näköinen pikkuotus kärsineen ei kuitenkaan ole haitaksi rakennuksille, joten sellaisen sisätiloista löytäessään voi otuksen rauhallisin mielin vapauttaa pihalle.

Terveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi

Kotona, eilen ja tänään. Uusikaupunki.


Hei

Kuva on aika tumma, eikä hyönteisen kokoa ole kysymyksen yhteydessä mainittu, mutta kuvan kontrasteja korjailemalla tulevat näkyviin kellertävät laikut kovakuoriaisen peitinsiivissä ja lajiksi varmistuu tukkimiehentäi (Hylobius abietis).

Se on reilun senttimetrin mittainen kovakuoriainen, joka kuuluu kärsäkkäiden ryhmään. Ne nakertavat havupuun taimien kuoreen laikkuja ja viottaessaan kuorta isommalta alueelta tai syödessään kuoren renkaana rungon ympäriltä saattavat saada aikaan koko taimen kuivumisen ja menehtymisen. Tukkimiehentäi on yleinen koko Etelä-Suomessa. Sanotaan tuoreen puutavaran ja tärpätin tuoksun houkuttelevan näitä uusiin puurakennuksiin ja puutyömaille. Sympaattisen näköinen pikkuotus kärsineen ei kuitenkaan ole haitaksi rakennuksille, joten sellaisen sisätiloista löytäessään voi otuksen rauhallisin mielin vapauttaa pihalle.

Terveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi

 Mikä on tämä mehiläisen ja ampiaisen risteytyksen näköinen hyönteinen? Näkynyt meillä Virroilla mökillä useita. Jalat erikoisen keltaiset. Pistääkö tämä?

Ohessa kysyjän ottama kuva pajukkomehiläisestä, joka on kerännyt siitepölyä jakojen vasuihinsa..


Hei!

Kuvassa on pajukkomaamehiläinen (Andrena vaga), tosin kuva ei valitettavasti ole ihan tarkka. Pajukkomaamehiläinen on yleisin maamehiläisemme ja siitä on Luontoakateemiin tullut jo aiemminkin kysymyksiä. Vastaukset niihin pääset lukemaan Luontoakateemin kotisivun hyönteisosiosta.

Kuvasi pajukkomaamehiläisellä on takajalkojensa ns. vasuissa kukkien siitepölyä ja se saa takajalat näyttämään keltaisilta. Kun mehiläiset vierailevat kukissa etsimässä mettä, jonka ne imevät kupuunsa, tarttuu samalla niiden pörröiseen karvoitukseen kukkien tahmeaa siitepölyä. Mehiläiset kampaavat siitepölyn karvoituksestaan takajaloillaan ja samalla keräävät sen takajalkojen vasuihin. Ne kuljettavat pesilleen siis sekä mettä että siitepölyä samalla levittäen siitepölyä kasvista toiseen. Kun vasut ovat tyhjät, ovat maamehiläisen takajalat väriltään tummat. 

Ahdistettuna maamehiläinenkin voi pistää, mutta se ei tee sitä kovin herkästi, koska sen pistin tarttuu pistettävään kiinni ja repeytyy irti mehiläisestä. Tämä johtaa mehiläisen nopeaan menehtymiseen. Samalla kun pistin irtoaa, erittyy hälytysferomonia - hajuhormonia, joka hälyttää muut lähistöllä olevat mehiläiset puolustamaan itseään. Tällöin on mahdollista, että paikalle ilmestyy useita mehiläisiä valmiina puolustamaan itseään ja pesiään. Mutta rauhallisesti liikkumalla ja hyönteisten vahingoittamista välttäen ei yleensä tarvitse olla huolissaan mehiläisen pistoista.

Terveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Tällaisia ötökoitä on sisätiloissa nyt näkynyt muutamia, mikä lienee ja onko haitallinen ? Koko on muutama mm.

Ohessa kysyjän ottama kuva metallikiillokista.


Hei!

Kuvassa oleva ötökkä on kivikkohämähäkkeihin kuuluva metallikiillokki (Micaria pulicaria) ja siten ottaen se ei kuulu hyönteisiin (Insecta), vaan hämähäkkeihin (Araneae). Metallikiillokit ovat täysin harmittomia, haitaksi ainoastaan vain pienille saalishyönteisilleen, joita ne metsästävät. Metallikiillokit ovat päiväaktiivisia hämähäkkejä ja siksi niihin ehkä on tullut kiinnitettyä huomiota. Ulkomuodoltaan ne jäljittelevät muurahaisia välttääkseen omia saalistajiaan. Ne tosiaan ovat pieniä, ruumiin pituuden ollessa 3-4 mm.

Metallikiillokki suosii kivikkoisia ja hiekkaisia ympäristöjä, myös ihmisen muokkaamaan maisemaa. Ehkä se täsmää ympäristöön ulkopuolella sen asunnon, jossa havaisitte näitä.

Terveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

 

Vasta valmistuneen mökkimme kattoon ja ikkunoihin on ilmaantunut alkukeväästä kärpäsiä, joita emme ennen ole nähneet. Kärpänen on solakka ja ruskeavartaloinen, pituus  n. 1 cm. Kärpänen on melko passiivinen ja se on helppo nujertaa. Mistähän lajista voisi olla kysymys ja kuuluuko tämä vain kevääseen? Valitettavasti kuva ei onnistunut.


Hei!

Kyseessä voisi olla ullakkokärpänen (Pillenia rudis). Ne aikuistuvat syksyllä ja hakeutuvat mielellään talvehtimaan rakennuksiin, jotka antavat niille suojaa ravintoa etsiviltä pikkulinnuilta. Jos rakennuksen ympärillä on nurmikkoa tai peltoja, sopii sekin hyvin kuvaan koska ullakkokärpäsen toukat loisivat kastemadoissa, joita edellä mainituissa biotoopeissa asustelee.

Ullakkokärpäset lähtevät liikkeelle keväällä säiden lämmettyä. Ne ovat suunnilleen kuvatun kokoisia ja hidasliikkeisiä, varsinkin lämpötilan ollessa vielä viileä.

Ullakkokärpäset ovat harmittomia. Ne eivät aikuisina syö mitään, eivätkä levitä tauteja. Eniten haittaa on sisätiloissa niiden hakeutumisesta näkösälle ikkunoiden äärelle ja jos ne eivät löydä reittiä ulos, ne kuolevat sisätiloihin. Eli ullakkokärpäset kuolevat pois eivätkä muodosta minkäänlaista pysyvää isoa populaatiota. Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että niitä löytyy mökiltä taas seuraavanakin keväänä, sillä ympäristö ja talvehtimisolosuhteet eivät ole paikalla muuttuneet.


Terveisin luontovirtuoosi Jonna

Mehiläiset ja kimalaiset: Mitä lajeja? Harmaa laji oli joku pieni maamehiläinen. Keltaisesta epäily villakärpäsestä. Kuvausaika 21.4.2021, paikkana Kakslammin ls-alue Ryttylä, harjualueen hiekkareuna (pahoittelut huonoista kuvista).

Ohessa vain kysyjän kuva villakärpäsestä, sillä muut olivat kovin heikkolaatuisia (juuri ja juuri asiantuntijan tunnistuskuvina käytettäviä).


Hei!

Ryttylän Kakslammin harjualue on hieno kohde erityisesti hyönteisharrastajalle.

Ensimmäisessä kuvassa on kimalaiskärpäsiin kuuluva villakärpänen. Sen näkee keväisin pörräämässä paikoillaan lämpimien rinteiden tuntumassa. Sen toukka elää näissä rinteissä pesivien erakkomaamehiläisten pesissä syöden siellä sekä erakkomaamehiläisten toukilleen varaamaan ravinnon että itse toukatkin. Villakärpänen (Bombylius major) on yleinen laji Etelä- ja Keski-Suomessa ja varsin sympaattinen näköinen pitkän karvapeitteensä ansiosta.

Toisessa kuvassa on pajukkomaamehiläinen (Andrena vaga), jota koskevaan kysymykseen löydät lisätietoja Luontoakateemin hyönteisosion aiemmin julkaistuista vastauksesta.


Viimeisessä kuvassa kuvassa on mielestäni kartanokimalainen (Bombus hypnorum). Takaruumiin väritys ei kuvassa näy, mutta silti kallistun tämän yleisen lajin kannalle.

Pörriäisterveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi

Hei, meillä on Naantalin, Merimaskussa mökki, jonka alueella on useita linnunpönttöjä. Edellisenä syksynä, kun putsasimme pönttöjä yhdessä pöntössä oli valkoinen sitkeä möykky, jossa valkoisia toukkia noin 1 cm pitkiä.. Möykky oli noin 5x6 cm  kiinni pöntön seinässä ylhäällä erittäin tiukasti, puukkoa tarvittiin sen irroittamiseen. Kyseisessä pöntössä ei ollut pesitty. Viime syksynä tarkistimme pöntöt jälleen, yhdessä pöntössä ei ollut pesitty ja sieltä löytyi jälleen samanlainen möykky ja toukat. Pönttö oli eri kuin edellisenä vuonna. Mikä nyt häiritsee lintujen pesintää, ja miten ne saisi pois. Valitettavasti kukaan ei huomannut ottaa kuvaa.


Hei!

Kuulostaa siltä, että linnunpönttöön on majoittunut pikkuperhosiin kuuluva pesäkoisa. Pesäkoisa on vaatimattoman näköinen n. 1,5 (siipiväli n. 3 cm) sentin pituinen pieni perhonen. Nimensä se on saanut siitä, että luonnossa pesäkoisan toukat usein loisivat mm. ampiaisten ja kimalaisten pesissä syöden pesässä orgaanista ainetta. Aina silloin tällöin näitä pesäkoisan toukkia ja niiden itselleen kehräämiä erittäin sitkeitä kudelmia löytyy myös linnunpöntöistä. Joskus linnunpöntön kantta on jopa erittäin vaikea saada auki, kun sitkeä "silkki" pitää sitä tiukasti kiinni. Töhnän irrottamiseen tosiaan usein tarvitaan puukkoa tai muuta työkalua.

Pesäkoisat ovat osa luontoa, eikä niitä oikein pysty estämään linnunpönttöihin asettumaan. Onneksi näitä loppujen lopuksi aika vähän pönttöihin eksyy. Pesäkoisia ja niiden toukkakudelmia löytyy joskus myös vanhoista taloista esim. hirsiseinien ja tapettien välistä.

Hyvää kevään jatkoa ja mielenkiintoisia luontohavaintoja toivotellen.

Juhani Kairamo, luontovirtuoosi

Mistä lajista on kysymys? Mitähän ne tekevät, pesää vai etsivätkö ruokaa? Video kuvattu 18.5.2020 Koljalassa, Turengissa, Janakkalan kunnassa.

Kuvakaappaus kysyjän lähettämästä videosta, jossa maamehiläinen kaivautuu hiekkamaahan.


Hei!

Videolla näkyy maamehiläisiin lukeutuvia pajukkomaamehiläisnaaraita (Andrena vaga) joista jokainen on kaivamassa omaa pesäkäytäväänsä. Vaikka niistä jokainen tekee omat käytävänsä ja ovat ns. erakkopesijöitä, ne asettuvat yleensä pesimään lähekkäin, jolloin suurempi määrä aikuisyksilöitä on liikkeellä samalla paikalla kyeten suojelemaan pesintää paremmin. Myös hyvä maasto houkuttelee useita yksilöitä samalle paikalle. Hiekkainen ja aurinkoinen rinne onkin hyvä paikka pesäkoloille - aurinko lämmittää ja hiekkaan on helppo kaivaa. Pesäkäytävä voi olla jopa yli puoli metriä pitkä. Naaras munii käytävään useita munia ja vie sitten siitepölyä ja mettä ravinnoksi kasvaville toukilleen. Pajukkomaamehiläinen on nimensä mukaisesti erikoistunut ruokailemaan pajuissa. Mehiläisen takajaloissa on pienet vasut, joihin keltaisena näkyvä ravinto kerääntyy talteen kuljetuksen ajaksi. Toukalta vie kuukauden kehittyä aikuiseksi maamehiläiseksi. Laji on melko kookas ja yleinen maassamme.

 Terveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi

Mikä on tällaisen otuksen nimi? Kertooko löytö jotain vesistöstä? Näitä vesiperhosen kotelokoppia, jossa sirvikäs "aina" asustaa kortteen sisällä tulee verkon mukana melko paljon syvästä vedestä ja nimenomaan Vesijaolla. Vanajalla näitä ei ole. Nämä kiipeilevät verkon liinaa pitkin ylöspäin. Aikaisemmin rantavesissä olen nähnyt hiekasta yms. muurattuja kotelokoppia toukan ympärillä, mutta nämä ovat siis ohuen kortteen sisällä. Toukka on jopa 3,5cm pitkä ja komean oliivin vihreä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva sirvikkäästä lehtmatriaalisuojuksineen..


Hei!

Kyseessä tosiaan on vesiperhosen eli sirvikkään toukka. Pelkästään kuvista ei aivan lajitarkkaa määritystä pysty tekemään, mutta kyseessä on kuitenkin isosirvikkäiden heimo ja siitä Agrypnia tai Phyrgannea -suku.

Vesiperhosia elää hyvin erityyppisissä vesistöissä, mutta veden korkea suolapitoisuus on niille rajoitteena. Siksi vesiperhosten toukkia löytyy ensisijaisesti makean veden vesistöistä: joet, ojat, purot, lammet, suot, järvet ja lähteet. Se, mitkä lajit missäkin viihtyvät, riippuu sopivasta ravinnosta, veden lämpötilasta ja suuressa määrin siitä, onko kyseessä seisova vai virtaava vesi. Suomesta tunnetaan 219 eri vesiperhoslajia.

Useimmat vesiperhosistamme talvehtivat toukkavaiheessa, joka voi kestää jopa kahden tai kolmen talven yli. Toukat ovat puolustuskyvyttömiä ja siksi suojaavat itseään rakentamalla ympärilleen kotelokehdon, jonka peittelevät kasvien osilla tai pienillä hiekanmuruilla.

Terveisin,

luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Mikä hyönteinen tämä on? Löytyi Hattulasta 15.11. Onko vielä monia hyönteisiä lennossa marraskuussa?

(Ohessa kysyjän lähettämä kuva.)


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa näkyy hieman poikkeuksellisen värinen tummapuuyökkönen (Lithophane consocia). Yleensä lajin yksilöt ovat eri harmaan sävyisiä eikä näin ruskeita/beigejä. 


Hyönteisten määrä marraskuussa riippuu luonnollisesti lämpötiloista. Niin kauan kuin lämpötila (ja erityisesti yölämpötila) pysyy plussan puolella lentää luonnossa vielä useita hyönteislajeja. vielä Kaikkein näkyvimpiä niistä ovat muutamat yöperhoslajit (mittareita ja yökkösiä), joita näkee usein pimeällä ulkovalojen houkuttamina. Hattulan alueella on marraskuun puolivälissä havaittu vielä ainakin kymmenkunta yöperhoslajia. Näistä myöhäisistä perhoslajeista valtaosa (erityisesti yökköset, kuten lähettämäsi kuvan yksilö) ovat aikuistalvehtijoita eli talvehtivat perhosina horrostaen yli kylmän talven heräten keväällä taas lentoon säiden lämmettyä. Syksyn viimeisistä yökkösistä poiketen viimeiset mittarit ovat munatalvehtijoita eli nyt lentävät mittariperhoset kuolevat viimeistään talven saapuessa. Ne ovat kuitenkin sopeutuneet lentämään vielä pitkälle viilenevään syksyyn kuten nimistäkin voi päätellä: Hallamittari, Lumimittari, pakkasmittari ym.
Perhosten lisäksi ulkovalojen läheisyydessä voi vielä marraskuussa nähdä, joskus aika runsaastikin, sääskiin kuuluvia hyttysen oloisia "itikoita". Sen sijaan muita lentäviä hyönteislajeja tulee marraskuussa vastaan enää hyvin vähän ja nämäkin ovat usein yksittäisiä rakennuksien suojiin talvehtimaan hakeutuvia yksilöitä.

Ystävällisin terveisin, Jussi Kairamo