Lähetä meille kysymyksesi hyönteisistä

Katso myös alta aiemmat kysymykset ja luontovirtuoosien vastaukset!

 

 

Vasta valmistuneen mökkimme kattoon ja ikkunoihin on ilmaantunut alkukeväästä kärpäsiä, joita emme ennen ole nähneet. Kärpänen on solakka ja ruskeavartaloinen, pituus  n. 1 cm. Kärpänen on melko passiivinen ja se on helppo nujertaa. Mistähän lajista voisi olla kysymys ja kuuluuko tämä vain kevääseen? Valitettavasti kuva ei onnistunut.


Hei!

Kyseessä voisi olla ullakkokärpänen (Pillenia rudis). Ne aikuistuvat syksyllä ja hakeutuvat mielellään talvehtimaan rakennuksiin, jotka antavat niille suojaa ravintoa etsiviltä pikkulinnuilta. Jos rakennuksen ympärillä on nurmikkoa tai peltoja, sopii sekin hyvin kuvaan koska ullakkokärpäsen toukat loisivat kastemadoissa, joita edellä mainituissa biotoopeissa asustelee.

Ullakkokärpäset lähtevät liikkeelle keväällä säiden lämmettyä. Ne ovat suunnilleen kuvatun kokoisia ja hidasliikkeisiä, varsinkin lämpötilan ollessa vielä viileä.

Ullakkokärpäset ovat harmittomia. Ne eivät aikuisina syö mitään, eivätkä levitä tauteja. Eniten haittaa on sisätiloissa niiden hakeutumisesta näkösälle ikkunoiden äärelle ja jos ne eivät löydä reittiä ulos, ne kuolevat sisätiloihin. Eli ullakkokärpäset kuolevat pois eivätkä muodosta minkäänlaista pysyvää isoa populaatiota. Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että niitä löytyy mökiltä taas seuraavanakin keväänä, sillä ympäristö ja talvehtimisolosuhteet eivät ole paikalla muuttuneet.


Terveisin luontovirtuoosi Jonna

Mehiläiset ja kimalaiset: Mitä lajeja? Harmaa laji oli joku pieni maamehiläinen. Keltaisesta epäily villakärpäsestä. Kuvausaika 21.4.2021, paikkana Kakslammin ls-alue Ryttylä, harjualueen hiekkareuna (pahoittelut huonoista kuvista).

Ohessa vain kysyjän kuva villakärpäsestä, sillä muut olivat kovin heikkolaatuisia (juuri ja juuri asiantuntijan tunnistuskuvina käytettäviä).


Hei!

Ryttylän Kakslammin harjualue on hieno kohde erityisesti hyönteisharrastajalle.

Ensimmäisessä kuvassa on kimalaiskärpäsiin kuuluva villakärpänen. Sen näkee keväisin pörräämässä paikoillaan lämpimien rinteiden tuntumassa. Sen toukka elää näissä rinteissä pesivien erakkomaamehiläisten pesissä syöden siellä sekä erakkomaamehiläisten toukilleen varaamaan ravinnon että itse toukatkin. Villakärpänen (Bombylius major) on yleinen laji Etelä- ja Keski-Suomessa ja varsin sympaattinen näköinen pitkän karvapeitteensä ansiosta.

Toisessa kuvassa on pajukkomaamehiläinen (Andrena vaga), jota koskevaan kysymykseen löydät lisätietoja Luontoakateemin hyönteisosion aiemmin julkaistuista vastauksesta.


Viimeisessä kuvassa kuvassa on mielestäni kartanokimalainen (Bombus hypnorum). Takaruumiin väritys ei kuvassa näy, mutta silti kallistun tämän yleisen lajin kannalle.

Pörriäisterveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi

Hei, meillä on Naantalin, Merimaskussa mökki, jonka alueella on useita linnunpönttöjä. Edellisenä syksynä, kun putsasimme pönttöjä yhdessä pöntössä oli valkoinen sitkeä möykky, jossa valkoisia toukkia noin 1 cm pitkiä.. Möykky oli noin 5x6 cm  kiinni pöntön seinässä ylhäällä erittäin tiukasti, puukkoa tarvittiin sen irroittamiseen. Kyseisessä pöntössä ei ollut pesitty. Viime syksynä tarkistimme pöntöt jälleen, yhdessä pöntössä ei ollut pesitty ja sieltä löytyi jälleen samanlainen möykky ja toukat. Pönttö oli eri kuin edellisenä vuonna. Mikä nyt häiritsee lintujen pesintää, ja miten ne saisi pois. Valitettavasti kukaan ei huomannut ottaa kuvaa.


Hei!

Kuulostaa siltä, että linnunpönttöön on majoittunut pikkuperhosiin kuuluva pesäkoisa. Pesäkoisa on vaatimattoman näköinen n. 1,5 (siipiväli n. 3 cm) sentin pituinen pieni perhonen. Nimensä se on saanut siitä, että luonnossa pesäkoisan toukat usein loisivat mm. ampiaisten ja kimalaisten pesissä syöden pesässä orgaanista ainetta. Aina silloin tällöin näitä pesäkoisan toukkia ja niiden itselleen kehräämiä erittäin sitkeitä kudelmia löytyy myös linnunpöntöistä. Joskus linnunpöntön kantta on jopa erittäin vaikea saada auki, kun sitkeä "silkki" pitää sitä tiukasti kiinni. Töhnän irrottamiseen tosiaan usein tarvitaan puukkoa tai muuta työkalua.

Pesäkoisat ovat osa luontoa, eikä niitä oikein pysty estämään linnunpönttöihin asettumaan. Onneksi näitä loppujen lopuksi aika vähän pönttöihin eksyy. Pesäkoisia ja niiden toukkakudelmia löytyy joskus myös vanhoista taloista esim. hirsiseinien ja tapettien välistä.

Hyvää kevään jatkoa ja mielenkiintoisia luontohavaintoja toivotellen.

Juhani Kairamo, luontovirtuoosi

Mistä lajista on kysymys? Mitähän ne tekevät, pesää vai etsivätkö ruokaa? Video kuvattu 18.5.2020 Koljalassa, Turengissa, Janakkalan kunnassa.

Kuvakaappaus kysyjän lähettämästä videosta, jossa maamehiläinen kaivautuu hiekkamaahan.


Hei!

Videolla näkyy maamehiläisiin lukeutuvia pajukkomaamehiläisnaaraita (Andrena vaga) joista jokainen on kaivamassa omaa pesäkäytäväänsä. Vaikka niistä jokainen tekee omat käytävänsä ja ovat ns. erakkopesijöitä, ne asettuvat yleensä pesimään lähekkäin, jolloin suurempi määrä aikuisyksilöitä on liikkeellä samalla paikalla kyeten suojelemaan pesintää paremmin. Myös hyvä maasto houkuttelee useita yksilöitä samalle paikalle. Hiekkainen ja aurinkoinen rinne onkin hyvä paikka pesäkoloille - aurinko lämmittää ja hiekkaan on helppo kaivaa. Pesäkäytävä voi olla jopa yli puoli metriä pitkä. Naaras munii käytävään useita munia ja vie sitten siitepölyä ja mettä ravinnoksi kasvaville toukilleen. Pajukkomaamehiläinen on nimensä mukaisesti erikoistunut ruokailemaan pajuissa. Mehiläisen takajaloissa on pienet vasut, joihin keltaisena näkyvä ravinto kerääntyy talteen kuljetuksen ajaksi. Toukalta vie kuukauden kehittyä aikuiseksi maamehiläiseksi. Laji on melko kookas ja yleinen maassamme.

 Terveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi

Mikä on tällaisen otuksen nimi? Kertooko löytö jotain vesistöstä? Näitä vesiperhosen kotelokoppia, jossa sirvikäs "aina" asustaa kortteen sisällä tulee verkon mukana melko paljon syvästä vedestä ja nimenomaan Vesijaolla. Vanajalla näitä ei ole. Nämä kiipeilevät verkon liinaa pitkin ylöspäin. Aikaisemmin rantavesissä olen nähnyt hiekasta yms. muurattuja kotelokoppia toukan ympärillä, mutta nämä ovat siis ohuen kortteen sisällä. Toukka on jopa 3,5cm pitkä ja komean oliivin vihreä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva sirvikkäästä lehtmatriaalisuojuksineen..


Hei!

Kyseessä tosiaan on vesiperhosen eli sirvikkään toukka. Pelkästään kuvista ei aivan lajitarkkaa määritystä pysty tekemään, mutta kyseessä on kuitenkin isosirvikkäiden heimo ja siitä Agrypnia tai Phyrgannea -suku.

Vesiperhosia elää hyvin erityyppisissä vesistöissä, mutta veden korkea suolapitoisuus on niille rajoitteena. Siksi vesiperhosten toukkia löytyy ensisijaisesti makean veden vesistöistä: joet, ojat, purot, lammet, suot, järvet ja lähteet. Se, mitkä lajit missäkin viihtyvät, riippuu sopivasta ravinnosta, veden lämpötilasta ja suuressa määrin siitä, onko kyseessä seisova vai virtaava vesi. Suomesta tunnetaan 219 eri vesiperhoslajia.

Useimmat vesiperhosistamme talvehtivat toukkavaiheessa, joka voi kestää jopa kahden tai kolmen talven yli. Toukat ovat puolustuskyvyttömiä ja siksi suojaavat itseään rakentamalla ympärilleen kotelokehdon, jonka peittelevät kasvien osilla tai pienillä hiekanmuruilla.

Terveisin,

luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Mikä hyönteinen tämä on? Löytyi Hattulasta 15.11. Onko vielä monia hyönteisiä lennossa marraskuussa?

(Ohessa kysyjän lähettämä kuva.)


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa näkyy hieman poikkeuksellisen värinen tummapuuyökkönen (Lithophane consocia). Yleensä lajin yksilöt ovat eri harmaan sävyisiä eikä näin ruskeita/beigejä. 


Hyönteisten määrä marraskuussa riippuu luonnollisesti lämpötiloista. Niin kauan kuin lämpötila (ja erityisesti yölämpötila) pysyy plussan puolella lentää luonnossa vielä useita hyönteislajeja. vielä Kaikkein näkyvimpiä niistä ovat muutamat yöperhoslajit (mittareita ja yökkösiä), joita näkee usein pimeällä ulkovalojen houkuttamina. Hattulan alueella on marraskuun puolivälissä havaittu vielä ainakin kymmenkunta yöperhoslajia. Näistä myöhäisistä perhoslajeista valtaosa (erityisesti yökköset, kuten lähettämäsi kuvan yksilö) ovat aikuistalvehtijoita eli talvehtivat perhosina horrostaen yli kylmän talven heräten keväällä taas lentoon säiden lämmettyä. Syksyn viimeisistä yökkösistä poiketen viimeiset mittarit ovat munatalvehtijoita eli nyt lentävät mittariperhoset kuolevat viimeistään talven saapuessa. Ne ovat kuitenkin sopeutuneet lentämään vielä pitkälle viilenevään syksyyn kuten nimistäkin voi päätellä: Hallamittari, Lumimittari, pakkasmittari ym.
Perhosten lisäksi ulkovalojen läheisyydessä voi vielä marraskuussa nähdä, joskus aika runsaastikin, sääskiin kuuluvia hyttysen oloisia "itikoita". Sen sijaan muita lentäviä hyönteislajeja tulee marraskuussa vastaan enää hyvin vähän ja nämäkin ovat usein yksittäisiä rakennuksien suojiin talvehtimaan hakeutuvia yksilöitä.

Ystävällisin terveisin, Jussi Kairamo