Lähetä meille kysymyksesi hyönteisistä

Katso myös alta aiemmat kysymykset ja luontovirtuoosien vastaukset!

 

Moi,
Omakotitalon wc:n tasolta ja lattialta löytynyt muutama kuvien kaltainen toukka. Yksi lojui hammasharjamukissa ja siitä päättelin, että tulevat katosta. Samassa huomasin kun kattolistan välistä putosi pöydälle moinen.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Raatokärpäsillä (Calliphoriae) on tuonnäköisiä toukkia. Välikatolla on mahdollisesti kuollut nisäkäs tai lintu. Noin kookkaiden toukkien ilmestyminen kielii, että ne ovat lopettaneet syömisen ja etsiytyvät koteloitumaan. Raatokärpäsen kehitys on nopeata, muna kuoriutuu vuorokaudessa ja toukka kasvaa kotelovaiheeseen vajaassa viikossa. Luonnossa ne kaivautuvat maahan koteloitumaan.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Marjastamisen yhteydessä oli sisälle tullut tällainen ötökkä. Googlettelemalla tuli vastaan "brown marmorated stink bug". Ymmärrykseni mukaan näitä ei ole Suomessa vielä hirveämmin tavattu. Yksilö löytyi Oulun seudulta. Onko tämä joku suomalainen versio vai onko tämä tuota etelä euroopastakin tuttua yksilöä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei

Kuvissa näyttäisi olevan pallelude (Coreus marginatus) joka on yleinen Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Se käyttää ravintonaan eri kasvien nesteitä ja talvehtii aikuisena hyönteisenä

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Omakotitalooni on alkanut ilmestyä siivekkäitä hyönteisiä. Ne ovat melko hentoja ja vaaleita, parin sentin pituisia. Niillä on pitkät tuntosarvet. Kun ne ovat paikoillaan, siivet ovat suoraan takana päin. Vaikuttaa siltä, että niitä pujahtelee sisälle aina ulko-ovea availlessa, mahdollisesti etenkin iltaisin hämärän tai pimeän aikaan. Taloni on metsän keskellä, ja vähän matkan päässä on lampi. Mikä tämä hyönteinen on? Onko niistä jotain haittaa? Pääseekö niistä jotenkin eroon? 


Hei.

Hyvin luonnehdittu: kyseessä on pihaharsokorento (Chrysoperla carnea). Ulkonäöltään maamme parikymmentä harsokorentolajia ovat tuon näköisiä, mutta pihaharsokorento on ainoa yleinen lajimme, joka talvehtii aikuisena. Ne ovat kesämökkien ja viileitten talojen tavallisia talvehtijavieraita, muuten harmittomia mutta illalla saattavat tulla lepattelemaan valojen ääreen. Kesällä kasvava toukka saalistaa kirvoja niityillä ja pensaissa, mistä syystä harsokorennot on luokiteltu ns. hyötyhyönteisiin.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tipahti katosta keittiön pöydälle ja emme tunnista, mikä se on.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvassa on Elasmostethus-suvun lude. Ravinnokseen ne imevät lehtipuita ja -pensaita. Kolmesta maassamme tavatusta lajista lehvälude (E. interstinctus) on yleinen Tornion korkeudelle asti ja sillä on taipumus harhautua sisätiloihin syksyllä. Lajin määrittäminen kuitenkin vaatisi takaruumiin peräjaokkeen lähempää tarkastelua.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä on tämä ötökkä, joka löytyi rivitaloasunnon keittiöstä....

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Otus on torakka. Kaksi luonnonvaraista lajiamme ovat sentin mittaisia metsäneläimiä ja lisäksi meillä tavataan sisätiloissa viihtyviä vierastorakoita, jotka ovat isompia. Kuvaamasi laji on ruotsintorakka (Blatta orientalis), musta laji jonka naaraalla on otoksen mukaiset lyhyet siivet. Se on meillä harvinainen vieras, jota silloin tällöin kulkeutuu hedelmälastien mukana. Laji on kaikkiruokainen - kannattaa tarkistaa ruokatarvikkeet ja säilyttää ne hyvin suljetuissa rasioissa (ruotsintorakka voi pureskella myös paperia ja tekstiilejä). Esiintymispaikan saattaa toisinaan tunnistaa pahasta hajusta.

- Karri Jutila, Luontoakateemi.

Hei.
Löytyi olohuoneen lattialta kyseinen otus. Varmaan tullut ehkä lapsien vaatteissa tai jotenkin sisään. Vaimo huomasi kun tipahti jalkarahista matolle. Pituus n.1-1,5cm. Vikasliikkeinen.
Kiinnostaisi tietää mikä otus kyseessä. Onko tuholainen vai harmiton?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


 Hei.

Kyseessä on maakiitäjäisen (heimo Carabidae) toukka. Sekä toukka että aikuinen kovakuoriainen ovat  isokokoisia ja vilkasliikkeisiä metsänpetoja, jotka saalistavat aluskasvillisuudessa itseään pienempiä eläimiä. Maakiitäjäiset ovat tavallisia erityisesti lehdoissa ja monet lajit viihtyvät puutarhoissakin.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä ötökkä? Vuokrakesämökin tuplaikkunan välissä. Sinne päässee tuuletusräppänän kautta. Kuva 1 lasissa kiinni sisällepäin, altapäin. 2 muuta alas tipahtaneena. Noin 1 cm. Juuri äsken (8.10. lähetetty), klo 15. Metsäinen järvenrantapaikka. 

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvissa näkyy metsä- tai lapintorakka (Ectobius). Nämä ainoat luonnonvaraiset torakkamme ovat tavallisia metsänpohjan eläimiä, jotka syövät kariketta. Niitä voi kulkeutua taloon esimerkiksi sieni- tai marjakopassa. Pohjois-Suomessa on todettu lapintorakan toisinaan viihtyvän vähänkäytetyissä mökeissä puhdistamassa nurkkia ruuanmuruista. Ectobius-lajit ovat hyvin samannäköiset ja ne erotetaan keskiruumiin kilven vaalean reunakuvioinnin perusteella (lapintorakalla laajempi ja epäselvempi): tämä tuntomerkki ei juuri ja juuri selviä kuvista. Naarasyksilö on kyseessä, koiraiden siivet peittävät koko takaruumiin.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Rivitalo sisällä, lähinnä lattialta löytyneitä, kuolleita.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Ruumiit ovat kaksisiipisiä (lahko Diptera, sääsket & kärpäset), ainakin kahta lajia. Siipisuonituksesta määritettynä kookkain yksilö on jokin hyttynen (heimo Culicidae, noin 35 lajia), kaksi pienempää ovat harsosääskiä (Sciaridae, noin 220 lajia). Tarkempi tunnistaminen vaatisi mikroskopointia.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Metsätorakka vai joku muu ? noin 10 mm pitkä.

ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Metsätorakka (Ectobius sylvestris), naaras (lyhytsiipinen). Toinen luonnonvarainen torakkamme lapintorakka on samannäköinen, mutta etukilven vaaleat reunukset ovat sillä laajemmat ja reunoiltaan epäselvemmät.

-Lv. Karri Jutila.

Löysin mökillä tämän hyönteisen laskun päältä mitta ilman jalkoja noin 1cm.mikähän mahtaa olla

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei

Löytämäsi hyönteinen on pakkasmittari-perhosen (Erannis defoliaria) naarasyksilö. Näillä mittariperhosilla, kuten muutamilla muillakin mittareilla naaras on täysin siivetön ja voi myös vartalonsa värityksessä poiketa koiraasta. Pakkasmittarin koirasperhoset ovat syksyn viimeisimpinä lentäviä perhosia. Ne ovat melko suurikokoisia, kullankeltasiipisiä. Naaraat elävät yleensä toukkien ravintokasvipuiden rungoilla josta koiraat etsivät niitä paritellakseen.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Kankaalla vuorattuun koriin oli ilmestynyt kotelo, ja sen vierelle munia. Sekä nähtävästi myös munia vahtiva hyönteinen. Mistä mahtaa olla kyse?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvassa on yleisen täplätupsukas-perhosen (Orgyia antiqua) siivetön naarasyksilö tekemänsä kotelokopan ja sen viereen munimiensa munien kanssa. Naaras kiipeää kotelokoppansa päälle ja houkuttelee koiraita luokseen tuottamillaan feromoneilla. Parittelun jälkeen naaras munii 200–300 munaa kotelolle ja sen viereen. Munimisen päätyttyä naaras kuolee. Munista keväällä kuoriutuvat toukat ovat kauniita, värikkäitä ja karvaisia. Koirasperhonen puolestaan on melko vaatimattoman näköinen ruskeasiipinen perhonen.

Terveisin

Jonna Viisainen, Luontoakateemi 

Oulu, talon pääty laudan alla n. Puoli metriä talon päädystä Multakuoppaan kaivautuneita kuoriaisia, mitähän lia?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Porukka on maakiitäjäisiä (Carabidae), ainakin kahta eri lajia. Ne hakeutuvat lautojen ja kivien alle talvehtimaan. Maakiitäjäiset ovat petokovakuoriaisia, jotka lämpimänä vuodenaikana öiseen aikaan saalistavat itseään pienempiä eläimiä aluskasvillisuudessa. Silloin ne ovat nimensä mukaisesti nopeita kävelijöitä.

-Lv. Karri Jutila.

Kopistelin vuodevaatteita avoparvekkeella ja yht'äkkiä tunsin rinnassa t-paidan alla kovan polttavan pistokivun.  Syyksi kipuun selvisi jonkun "hyönteisen" ihoon jäänyt piikki, josta kuvani. Pistokohdan ympärillä usean päivän ajan kämmenen kokoinen turvotus, kuumotus, kova pahka ja kutina antihistamiinista ja kortisonivoiteesta huolimatta. Minkä olion piikki kyseessä??

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Hieno kuvaus kesymehiläisen (Apis mellifera) pistosta. Lajin pistin irtoaa kun se pistää, ja eläin menehtyy. Tästä syystä kesymehiläinen on haluttomampi pistämään kuin ampiainen, jonka myrkkypistin ei ole kertakäyttöinen. Mehiläinen oli jostain syystä joutunut tukalaan tilanteeseen, jossa se oli puolustautunut pistämällä, tavallisesti se tekee niin vain pesää puolustaessaan. 

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

 

- Hei!
Ikkunoiden välissä vilistää kuvassa olevia vaalean ruskeita höynteisiä, n.2-3mm pitkiä. Mikäköhän ötökkä kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille. 


Hei.

Kuvassa on jäytiäinen (Psocoptera). Ne syövät leviä, jäkälää, sienirihmoja, kaarnaa ym. ja ovat yleisiä loppukesällä.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Liperissä, Pohjois-Karjalassa, 24.9.2021, sisällä.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvassa on sulkaperhonen (heimo Pterophoridae). Tämän näköisiä lajeja on suvuissa Emmelina ja Stenoptila, ja niitä määritetään mikroskooppisten tuntomerkkien avulla.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Kissamme jahtas tällästä otökkää .Toinen meinas popsia sen .vein ulos ötökkä paran .Mutta mikäs ötökkä on kyseessä

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.
Linnunkakan näköinen kovakuoriainen on lepäntyppykärsäkäs (Platystomos albinus). Sitä tavataan koko maassa ja aikuiset viihtyvät syyskesällä sienirihmastoa kasvavilla lepänkannoilla.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi
 

Jouduin tappamaan kärpäsen sisätiloissa ja yllätyksekseni kuolleen kärpäsen ruumiista alkoi samantien tulemaan matoja/toukkia ulos. Ovatko toukat voineet kuoriutua kärpäsen sisällä vai ovatko madot loisia? En ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan!

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Hieno havainto - madot eivät ole loisia, vaan kuvassa on ruutukärpänen (heimo Sarcophagidae) jälkikasvuineen. Niiden munat tosiaan kuoriutuvat jo emon sisällä ja täten tämä hyönteinen synnyttää poikasia. Poikaset syövät kasvijätteitä ja lantaa. Aikuisia kärpäsiä harhautuu rakennuksiin syyskesällä talvehtimispaikkaa etsiessään.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei
Meillä on nyt syyskuun ajan huoneitten lattialta löytynyt oheisen kuvan kaltaisia 'ötököitä'. Pituus on noin 1-1,5 cm. Niitä ei ole paljon, niitä löytyy yksi aina silloin tällöin, eikä aina samasta huoneesta. Niiden tulo- ja menosuunta vaihtelee, joten ei olla osattu päätellä, mistä niitä tulee. Mistähän oliosta mahtaa olla kyse? Ja onko syytä olla huolissaan?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Hyvä sanallinen kuvaus, otus ja sen nimi hahmottui ennenkuin avasin kuvan. Kyseinen punkero on vaapsasvieraan (Volucella inanis) toukka. Se loisii ampiaisten pesissä syömässä kuolleita hyönteisiä. Syksyisin näitä tipahtelee asuntojen lattioille, kun välikatolla olevat ampiaispesän autioituvat ja toukat lähtevät evakkoon. Aikuinen vaapsasvieras on ampiaisennäköinen, mutta harmiton kukkakärpänen.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Mikä tämä hyönteinen on? Löytyi aamulla sisältä, sängyn päädystä. Talossa juuri tehty turkiskuoriaismyrkytys muutama päivä sitten.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kyseessä on metsätorakka (Ectobius sylvestris). Nuori yksilö, aikuisella on takaruumiin peittona siivet. Pihtihäntäiset ovat pitkulaisia toukkamaisia otuksia ja niiden perälisäkkeet ovat isommat. Metsätorakka on tavallinen metsänpohjan eläin, joka syö kariketta ym. eloperäistä jätettä. Asuntoihin niitä voi kulkeutua esim. marja- tai sienikoreissa.

-Karri Jutila, Luontoakatemi

Mikä tämä on? Pihalaatoituksella Kempeleessä vipelsi videon mukainen oranssi juoksiainen. Arvelimme ensin ruskojuoksiaiseksi, mutta sillä on vain 15 jalkaparia ja tällä oli selvästi enemmän.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvissa on Geophilus-suvun siimajuoksiainen, ja lajeja määritetään jalkaparien lukumäärän sekä perälisäkkeitten mikroskooppisten tuntomerkkien avulla. Ravinnokseen ne käyttävät lieroja ja toukkia.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Tämä löytyi sälekaihtimista ikkunan välissä keittiöstä. Samanlainen, mutta eri värinen (harmaa vähän rusehtavaa) löytyi viime viikolla sitten samasta paikasta sekä muutama päivä sitten olohuoneen ikkunasta sisäpuolelta. Mikä ihme tämä on?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Ihmeotus on viherlude (Palomena prasina) ja sen olinpaikkoja ovat niityt ja metsänreunat. Sisälle tämä kasvinesteitä imevä eläin voi kulkeutua vaikka marja- tai sienikorissa. Kesällä se on vihreä, mutta talvehtimista varten aikuinen muuttuu ruskeaksi, kertoo ludetuntija Tuomo Vainio.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Mies tuli pihalta sisälle ja huomasi lippiksessään n. 5 mm pitkän ötökän joka meistä näyttää pelottavasti luteelta. Mikä tämä voisi olla? Ei kai kirppariostoksien mukana tullut bonus?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kyseessä on kirva (Aphidoidea), jollaiseksi hyönteisen tunnistaa erityisesti takaruumiin sivuilla näkyvistä eriteputkista (tummat pisteet). Kirvat imevät kasvinesteitä ja erittävät noista aukoista kuonanestettä. 

Koko viittaa siihen, että kirva on täysikasvuinen. Joillakin noin 300 kirvalajistamme putket ovat surkastuneet, mutta eritysaukot näkyvät selvästi kuten kuvassasi. Vaalea väri on tyypillistä monille vaaleanvihreillä kasveilla loisiville kirvoille. Lutikka on tummempi ja takaruumiin ohella pääpuolen kilvissä on selviä eroja kirvoihin. Lutikat karttavat valoa.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Mikä on tämä ikkunan välissä kaihtimessa liikkuva hyönteinen. Olen välillä pitänyt tätä ranskalaisen parvekkeen ovea auki, joten sitä kautta on voinut mahdollisesti joku päästä tuonne. Asun neljännessä kerroksessa melko uudessa kerrostalossa. Eihän se ole luteen poikanen vaan esimerkiksi jäytiäinen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Jäytiäinenpä hyvinkin (lahko Psocoptera). Sienirihmastoa, itiöitä ja leviä syövät, jotkut myös tärkkelyspitoisia aineksia.

Jäytiäiset viihtyvät vanhoissa (puu)taloissa "syömässä nurkkia puhtaiksi" homeesta, mutta ne voivat esiintyä runsaina myös 1-3 vuoden ikäisissä taloissa, joiden rakenteet eivät ole ehtineet kuivua, tai huonosti lämpöeristetyissä kohteissa. Siipien puuttuminen viittaa sisätiloissa esiintyvään lajiin. Jäytiäisillä ja luteilla on vähittäinen muodonvaihdos, ja toukat muistuttavat aikuista: jäytiäisille on luonteenomaista iso pää, luteilla pää ei erotu selvästi muusta ruumiista.

Luteiden monisatapäiselle joukolle huonon maineen antanut laji lutikka on harvinainen ja välttelee päivänvaloa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,  Onkohan tässä kuvassa Likakärpäsen toukka? Elukka on noin 5-6 cm pitkä häntineen. Hänellä on myös liuta jalkoja vatsan alla. Tämä tapaus asusteli vesipaljussa jossa oli pudonneena kuusen kaarnaa, jota söi.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kyllä vain on kukkakärpäsiin kuuluva Eristalis tenax. Sen toukalla on huikean pitkäksi venyvä hengitysputki, eli toukan normaali olotila on vesi, jossa on mätänevää ainesta ravinnoksi.

-Lv. Karri Jutila, Luontoakateemi

Sisätiloissa työpaikalla lattialla vipelsi.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kyseessä on hyönteinen nimeltä sokeritoukka (Lepisma saccharina). Ne ovat tavallisia asuntovieraita, jotka viihtyvät kosteissa ympäristöissä (kuten viemäreiden liepeillä) ja pimeässä. Sokeritoukat syövät tärkkelyspitoisia murusia nurkista ja ovat täten puhtaanapitäjinä tavallaan hyödyllisiä. Edellisessä asunnossani asui yksi, jonka nimesin Lepaksi (sokeritoukat eivät olleet syy muuttooni, vaan uusi työpaikka). Ahkeralla siivoamisella voi näitä eläimiä pitää poissa silmistä.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Talomme harvoin käyttämään ulkooven lukkopesään oli jokin elukka/toukka tehnyt "pesän". Lukkopesä oli "tulpattu" hienolla hieman savisella hiekalla. Kun kaivoin neulalla varovasti hiekan pois, oli sisällä pieni valkoinen toukka. Mikä elukka tekee tuollaisen talvehtimis asumuksen?


Hei.

Kyseessä on erakkoampiaisen (Odynerus) tai -mehiläisen (Osmia) pesä. Pistiäisemo munii koloon, vie sinne lamauttamansa hyönteistoukan ravinnoksi jälkeläiselle ja sulkee kammion.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,

kyseessä on ilmeisesti metsälude, mutta onkohan sen peräpäässä oleva mötikkä jokin loinen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

"Metsä" moni oikein, mutta "lude" metsään. Kuvassa on metsätorakka (Ectobius sylvestris), naaras, ja perämötikkä on munakotelo. Torakkanaaraat kantavat munia mukanaan jonkin aikaa. Luteilla peitinsiivet muodostavat takaruumiin päälle X-laskoksen, torakoilla peitinsiipien laskos on suorahko pituussuuntainen linja. Torakkana metsätorakka on harmiton otus, tyypillinen metsänpohjan hyönteinen, joka syö kuollutta kasviainesta. 

-Lv. Karri Jutila.

Moi, tällainen tuli sisälle, itse en moista ole aikaisemmin nähnyt. Mikä otus on kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Perhostuntijamme Jonna Viisainen tunnisti erikoisen olion pistiäisen näköiseksi perhoseksi, lasisiiveksi (Sesiidae). Niillä on hämäävän ampiaismainen keltamusta väritys ja  laajalti suomuttomat siivet. Kuvattu eläin on mahdollisesti kulkenut savuhormin kautta, koska se on poikkeuksellisen musta eikä lajituntomerkkejä erotu.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Ötökkä vessan lavuaarissa. Ei oikein näytä sokeritoukalta? Mikä lienee?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Tämä on säälimätön kirvojen surma, harsokorennon (Chrysopa) toukka. Kotonaan toukka on siis luonnossa. Aikuiset ovat vihreitä hitaasti lentäviä hyönteisiä, joita tyypillisesti hakeutuu talvehtimaan viileisiin rakennuksiin.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Löytyi pihapiiristä Tampereen seudulta onko keihoyökkönen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvassa on komea siniritariyökkönen (Catocala fraxini) joka on suurin yökkösemme ja varsin yleinen, vaikka useimmilta se jää näkemättä, sillä perhonen  liikkuu pimeällä ja omaa varsin hyvän suojavärin sen lepäillessä päivällä puun rungolla. Perhosen nimi viittaa sen takasiipien väriin – niissä on tumma raita vaaleansinisellä pohjalla. Siniritariyökkösen vakiintunut elinalue maassamme kattaa koko Etelä- ja Keski-Suomen, mutta sitä tavataan myös Lapissa asti. Monet yökköset muistuttavat ulkonäöltään paljon toisiaan ja niiden erottamiseksi joutuu välillä tekemään paljonkin ertailuja, mutta tämä erottuu kokonsa puolesta nopeasti muista.

Terveisin,

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Tämä ilmestyi kesäkuussa terassille. Pieni pörröinen istuu kuvattaessa sormen päällä eli todella pieni. Aiemmin emme ole moista nähneet eikä myöskään tämän jälkeen.
Asumme Kotkassa.

Oessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvaamasi "villakärpänen" on kirva, johon on iskenyt rihmastoa kasvattava sienitauti. Hyönteisillä esiintyy silloin tällöin erilaisia sienitauteja. Kirvoilla puolestaan tavataan niin lentokyvyttömiä kuin -kyvyllisiä sukupolvia.

- Karri Jutila, >Lontoakateemi

Mikä lie tämä kuoriainen,kuvattu ähtärissä rautatiekiskolta.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kiskoilla lepäillyt lude on Pentatoma rufipes, härkälude. Yleinen ja näyttävän kokoinen ludelaji.  Härkälude on helposti tunnistettava. Luteet ovat kaunis lajiryhmä. Monet niistä on myös nimetty hauskasti. Kehotan etsimään kuvan aiheesta 'pyjamalude' joka on yksi hauskimmista. 

Hyvää syksyn jatkoa toivottaen

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Mikä kaskas tuli kuvattua Jyväskylässä ikihaavan kyljestä 7.9.?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvan kaskas on Allygus mixtus. Se esiintyy yleisenä lehdoissa ja pensaikossa Keski-Suomeen asti.

- Karri Jutila, Luontoakateemi.

Ruusupensaassa löytyi mielenkiintoinen trilleri....kuka on tämä kärsäll/piikillä varustettu kaveri? 

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvassa on piikkilude (Picromerus bidens). Ne ovat petoja, jotka käyttävät kasvinesteiden lisäksi ravintonaan myös muita hyönteisiä kuten toukkia, kirvoja ja kovakuoriaisia. Luteista suurin osa käyttää ravintonaan ainoastaan kasveja.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Takapihalla pöydän päällä n. 1 cm pitkä kovakuoriainen.  Mikä se on?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvassa on kannusruohokuoriainen (Chrysolina sanguinolenta), jota näkee liikkeellä vielä myöhäänkin syksyllä. Sekä aikuiset kuoriaiset että toukat käyttävät ravintonaan kannusruohoja. Kotimainen keltakannusruohomme kestää hyvin hyönteisten vioitukset, mutta puutarhakasvina tunnetulta leijonankidalta, jota nämä myös syövät, kannattaa kuoriaiset karistaa pois. Kuoriaista esiintyy yleisesti eteläisessä Suomessa.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

En muista nähneeni tällaista kärpästä ennen. Kai silläkin on jokin nimi?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvassasi on kultakärpänen (Lucilia sericata). Se kuuluu kiilto- ja raatokärpäsiin, jotka käyttävät ravintonaan pilaantuvaa lihaa. Puhtaissa laboratorio-olisuhteissa kasvatettuja kultakärpäsen toukkia käytetään apuna vaikeiden haavojen hoidossa niiden pitäessä haava-alueen puhtaana bakteereista paranemisprosessin ajan. Kultakärpäset ovat Suomessa ja maailmalla yleisiä kärpäsiä.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Tällainen perhonen löydettiin kuusen oksien lomasta, mikä mahtaa olla? Nilsiässä järven rannalla havaittiin.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvaamasi perhonen on isomittari (Geometra papilionaria). Sen levinneisyys ulottuu Lappiin asti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Mikä tämä mahtaa olla? Löytyi kylpyhuoneesta. Ollaan kotiuduttu vuokramökkilomalta pari päivää sitten. Koko 4-4,5mm.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kiitos hyvästä kuvasta. Siinä on kovakuoriainen kärsäkkäiden heimosta, lajia Otiorhynchus ovatus eli pikkukorvakärsäkäs. Tämä metsien ja pihojen asukki kiipeilee usein rakennusten seinillä ja pienenä eläimenä livahtaa sisätiloihinkin. Ravinnokseen se käyttää erityisesti puiden kuorta ja lehtiä; asunnoissa se ei tee tuhoa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tämä ötökkä löytyi autoni takakontin luukun välistä. Ostin auton pari päivää sitte. Auto on uusi ja valmistettu Turkissa. Onko tämä tullut auton mukana muualta vai onko suomalainen ötökkä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Mielenkiintoinen havainto: kuvissa näkyy etelänsuursukeltaja (Dytiscus dimidiatus), uurrekuorinen naarasyksilö (koiras olisi sileäselkäinen). Laji on tavattu harvinaisena Suomen etelärannikolla ja se on mahdollisesti leviämässä meille Keski-Euroopasta. Etelässä laji esiintyy Pohjois-Afrikasta Kaukasukselle. On mahdollista, että se on tullut vapaamatkustajana turkkilaisautossa - mutta se on saattanut iskeytyä auton matkaan pohjoisempanakin. Sukeltajat ovat nimensä mukaisesti sukeltavia kovakuoriaisia, jotka esiintyvät sisävesissä ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Yleisenä meillä tavataan muutamaa muuta lajia, ja 3-4 senttimetrin mittaisina Dytiscukset kuluvat komeimpiin hyönteisiimme. Ne myös lentävät kilometrien matkoja, jos lammikko kuivuu alta: näitä vesistöä etsiviä sukeltajia kopsahtelee talojen ja autojen peltikatoille, joita ne erehtyvät pitämään vedenpintana. Talojen katoilta niitä toisinaan päätyy oikeaan elementtiinsä vesisaaveihin. Ravinnokseen ne käyttävät itseään pienempiä eläimiä hyttysentoukista kalanpoikasiin. Miltä paikkakunnalta kovakuoriainen löytyi?

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Onko tämä mehiläinen? Kaivoi parissapäivässä n.10 tällaista koloa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kyseessä on mehiläisten ja ampiaisten kanssa myrkkypistiäisten ryhmään kuuluva kimalainen, tarkemmin kivikkokimalainen (Bombus lapidarius). Kimalaiset ovat mehiläistä isompia, paksumpia ja karvaisempia kuin mehiläiset, ja myrkkypistiäisten eroja kuvastaa loru "Kimalainen kokoturkki, mehiläinen puoliturkki, ampiainen alasti". Monien kimalaisten tavoin kivikkokimalainen pesii maassa, mutta tässä loppukesän havainnossa on kyse siitä, että kesällä syntyneet kuningattaret hakeutuvat talvehtimaan kaivamiinsa maakoloihin. Kuvailemissasi koloissa saattaa olla kussakin oma yksilö jostakin lähiseudun pesästä, tai sitten sama yksilö on tehnyt koekaivauksia etsiessään sopivan kuivaa maaperää. Liian kostea maa vaikeuttaa kimalaisen talvehtimista. Seuraavana keväänä nämä tänä kesänä paritelleet kuningattaret heräävät ja etsivät uuden pesäpaikan, jonne ne alkavat rakentaa kennoja ja munia. Ampiaisilla on samanlainen elämänkierto, keväällä lentävät yksilöt ovat pesien yksinhuoltajia siihen asti kunnes niiden ensimmäinen jälkeläissukupolvi selviää siivilleen.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Porkkala, Kirkkonummi 3.9.2021. Meren äärellä sijaitseva mökki

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvissasi on jäkälämittarin (Cleorodes lichenaria) toukka. Jäkälämittari lentää loppukesällä heinä-elokuussa mm. puistoissa ja puutarhoissa. Perhosta tavataan Ahvenanmaalla ja Hankoniemellä, satunnaisesti muuallakin etelärannikolla kuten nyt Porkkalassa. Perhonen on melko harvalukuinen. Sen toukka talvehtii keskenkasvuisena ja käyttää ravintonaan isorustojäkälää ja muita jalopuiden runkojäkäliä.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Pyhtää,mökillä sahatessani kuusta,heilutteli pistintä ja liikkui klapia pitkin, näyttää kiinan-herhiläiseltä koko n 4-5cm.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Olet tavannut komean jättipuupistiäisen (Urocerus gigas). Vaikka se on hurjan näköinen, on se ihmiselle täysin vaaraton. Isoa ampiaista jäljittelevän ulkonäön tarkoituksena on pelottaa mahdolliset saalistajat pysymään etäällä. Pitkä "pistin" hyönteisen takaosassa on naaraan munanasetin, jolla se sijoittaa munansa havupuihin. Se munii tuoreeseen puuhun, ja esimerkiksi sahoilla niitä näkee puutavaran houkuttelemana. Toukat elävät puun rungossa (joskus harvoin myös rakennuksien puuosissa) 2-5 vuotta ennen muodonmuutostaan aikuiseksi pistiäiseksi. Mukava havainto.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Löytyi Kymenlaaksossa sisällä mökissä lattialla.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvassa on luteen nuoruusvaihe, nymfi. Luteilla on vähittäinen muodonvaihdos eli munasta kuoriutuvista toukista kehittyy vähitellen kuorenvaihdosten yhteydessä aikuinen. Ludeasiantuntija Tuomo Vainio tarkentaa: "Lude on Palomena prasina, viherluteen viimeinen, eli viides nymfivaihenymfi." Viherludetta tavataan niityillä Vaasan korkeudelle asti. Ravinnokseen se imee kasvinesteitä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Perhosbaarissa iso yöperhonen - mikähän on nimi?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kuvassa on suurin yökkösemme siniritariyökkönen (Catocala fraxini). Se on varsin yleinen, mutta jää monilta näkemättä, koska lentää pimeällä ja päivisin sen lepäillessä esim. puun rungolla, on sen suojaväri todella hyvä, eikä perhosta helposti huomaa. Yksi suosikkilajeistani. Ritariyökkösiä on Suomessa myös muita, tätä hieman pienempiä. Niiden takasiivet ovat puna- tai keltakirjavia, lajista riippuen.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Löydetty keittiöstä kuolleena. Näyttää siltä, että sen pää puuttuu.

Ohessa kysyjän lähettämä Luontoakateemille.


Hei.

Kuvassa on keltatäpläsiiran (Porcellio spinicornis) takaosa. Siirat ovat äyriäisiä ja niihin kuuluu sekä vedessä että maalla eläviä lajeja. Maasiirat viihtyvät kosteassa varjossa, asutuksen piirissä ja tyypillisesti niitä tapaa kivien ja lahopuiden alla. Ravinnokseen ne käyttävät lahoavaa kasvijätettä. Keltatäpläsiira esiintyy tavallisena Vaasan korkeudelle asti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Lentävä hyönteinen, ruumiin muoto kuin horsmakiitäjillä, koko kuin ampiainen x 2-3, lentotyyli kukasta kukkaan kuin kolibri (vauhdin takia en saanut kuvaa), siipiä mahdoton nähdä (kuin kolibri), imi vain sekunnin per kukka ja taas uuteen. Takaruumis kelta-tummanharmaa poikkijuovikas. Paikka puutarha Espoossa 30.8.21 klo 12:00 maissa, keli aurinkoinen, lämpö 20.


Hei!

Näkemäsi perhonen on isopäiväkiitäjä (Macroglossum stellatarum), tunnetaan myös nimellä etelänpäiväkiitäjä. Nimestä voi päätellä, että se liikkuu päivällä ja todella kuin kolibri pysähtelee ilmassa kukille imemään niistä mettä pitkällä imukärsällään. Isopäiväkiitäjä on vaeltaja, joka tulee Suomeen yleensä eteläisemmästä Euroopasta. Se ei normaalisti lisäänny Suomessa, mutta suotuisia kesinä kuten nyt, on mahdollista, että alkukesästä saapuneet yksilöt ehtivät tuottaa yhden sukupolven myös Suomessa. Joka tapauksessa kyseistä perhosta esiintyy Suomessa keväästä syksyyn. Oikein kiva ja melko harvinainen havainto.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Punkit: sienireissun jälkeen kokosin saappaiden päältä ja sienipussista kymmenkunta punkkia ( nymfiä)  muovipurkkiin. Ne syöksyivät toistensa kimppuun ja alkoi melkoinen paini. Lopulta kaikki olivat yhdessä kasassa. Syövätkö punkit toisiaan tai imevätkö verta toisistaan? Syövätkö ne muuta kuin veriaterian? Toinen kysymys: hukkuuko punkki vedessä?


Hei.

Punkkien ryhmässä löytyy kahdeksanjalkaista moneen lähtöön. Paitsi että niitä loisii nisäkkäissä ja linnuissa, jotkut verenimijälajit ovat erikoistuneet matelijoihin, hyönteisiin tai hämähäkkeihin. Sammalikossa, maaperässä ja vedessä esiintyy yleisesti petopunkkilajeja, jotka saalistavat itseään pienempiä eläimiä eivätkä ime verta. Kuvaamasi käytös sopisi tähän ryhmään.

Vesipunkkien joukossa on muutamia kirkkaanpunaisia lajeja, jotka kiinnittävät tarkkanäköisen ihmisen huomion, mutta vesipunkeissa ei ole ihmistä uhkaavia lajeja.

Toisistaan punkit eivät ime verta. Puutiainen (Ixodes ricinus) käyttää ravinnokseen vain verta, jota se imee mistä tahansa nisäkkäästä tai linnusta.

Maalla elävät punkit ovat niin pieniä, että luonnossa ne kelluvat pintajännityksen ansiosta. Uppeluksissa ne epäilemättä hukkuvat jonkin ajan kuluttua, mutta tuo aika lienee pitkä. Olen joskus testannut puutiaisen irrottamista iholtani valuttamalla sen päälle ruokaöljyä lätäköksi. Punkki ei irrottanut otettaan saati kuollut kymmenen minuutin upotuksesta.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Hei,
Nämä toukat löysin maton alta. Olivat kesän aikana tulleet, kotoa poissaollessa. Toukkia oli maton alla suuri märää n. 100 kpl. Olivat hakeutuneet ainoastaan mattojen alle, eteisen maton sekä keittiön luonnonmateriaalia olevan maton alle. Hätätoimina imuroitiin koko asunto (pölypussi vietiin samantien roskiin), Tolulla pestiin lattiat kahteen kertaan, matot imurointiin ja vietiin pesulaan pestäväksi. Mitä nämä kyseiset toukat ovat ja vaatiiko tuholaistorjuntaa? Missään muualla ei ole havaittu toukkia, kun lattiapinnalla. Epäilin itse turilaantoukaksi. Koko noin 1-3 cm. Madellessaan eteenpäin pitenee 3 cm, mikäli toukkaan koskee ''menee kasaan'' n 1cm kokoiseksi.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Kyseessä ovat kärpäsen toukat. On mahdollista, että huoneistoon on jäänyt esim. tyhjentämätön roskis tai kärpänen/kärpäset ovat muuten vain päätyneet huoneistoon ja olleet munintavalmiita. Paremman paikan puuttuessa, on kärpänen muninut maton materiaaliin ja toukat kehittyneet sitten maton alla. Kärpäsen kehitys munasta toukaksi voi olla hyvin nopeaa. Yksi emokärpänen voi tuottaa jopa 500 munaa, joista toukat kuoriutuvat yhdessä päivässä samanaikaisesti. Huonekärpänen munii munat pienemmissä erissä. Toukat kuoriutuvat munista noin 8–72 tunnin sisällä ja koteloituvat noin 3–60 päivässä. Aikuiseksi toukat kehittyvät koteloistaan noin 3–28 päivässä.

Todennäköisesti ongelma on nyt poistunut siivoamisen myötä, mutta jatkossa on hyvä tarkistaa roskikset ym. ennen pitkiä poissaoloja. Myös asuntoon eksyneet aikuiset kärpäset kannattanee poistaa.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Mikä ihme tämä on?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kyseessä on puuntuhoojan (Cossus cossus) toukka. Ne syövät lehtipuita ja alkavat elokuussa hakeutua koteloitumaan talveksi. Toukasta erittyy metrien päähän voimakasta tympeää hajua. Seuraavana kesänä kuoriutuva aikuinen on yhtälailla kookas yöperhonen, ja joskus sitä on Säpin lintuasemalla saatu sivusaaliina lintuverkoista yörengastuksissa.

- Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei! Mikä öttiäinen on kuvassa, ei kai vaan lude?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.

Iloinen uutinen: tunsit oikein. Tarkemmin sanottuna Dolycoris baccarum (marjalude) joka viihtyy niityillä ja pensaikoissa nimensä mukaisesi marjoja imemässä. Sen suosikkimarjoja ovat mansikka ja vadelma. Marjaan jää vierailusta vierailusta tympeä haju, jota marjalude erittää myös puolustuksekseen, jos sen noukkii hyppysiin. Hajun ohella lajin tunnusmerkkejä ovat vaaleakärkinen pikkukilpi selän keskellä sekä raidallinen takaruumis (näkyy eläimen takaosan reunoilla) ja raidalliset tuntosarvet.

Iloinen uutinen numero kaksi: Luteilla on huono maine yhden sisätiloissa loisivan lajin, lutikan johdosta, mutta marjalude viihtyy ulkoilmassa (kuten leijonanosa runsaasta 500 ludelajistamme) ja löytyy sisätiloista vain vahingossa - usein marjakipon mukana tulleena.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tämä "puupiirros". Onko sattumaa, että voisi nähdä esim. kissan tms. tässä.? Kuka lie tehnyt. Ennen vai jälkeen puun kaatumisen? Ennen kai.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.

Kyseessä on kuusentähtikirjaajan (Pityogenes chalcographus) käytäviä. Näillä kovakuoriaisilla lähtee parittelukammiosta (kuvassa yksi tällainen sijaitsee ylhäällä näkyvän oksantyngän ja keskellä kulkevan ohuen halkeaman välissä) 4-8 emokäytävää, joista erkanevat toukkien koristeelliset "hieroglyfit". Kuoriaiset ja toukat syövät kuorta ja nilaa kuusen ohuen kaarnan alueilla latvuksissa ja hakkuutähteissä. Etelä-Suomessa kuusentähtikirjaaja on yleisin kaarnakuoriainen. Kuvan taideteos on tehty ennen puun kaatumista.

Vilkkaalla mielikuvituksella tuollaisesta löytää mielikuvituksellisia hahmoja, kissan ohella tunnistin ahvenen ja liuskamerietanan.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä pieni ötökkä? Yhtäkkiä ilmestynyt keittiö/olohuoneen ikkunoiden eteen ja ikkunalaudoille, näitä oli varmasti yli 100. Koko varmaan noin 1mm. En ensin edes hoksannut näitä ötököiksi, ennen kuin huomasin osan liikkuvan. Liikkuvat hitaasti.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.

Kyseessä on kirvoja. Loppukesällä näitä kasvinesteiden imijöitä on melkein jokaisella yli metrin mittaisella luonnonkasvilla. Lajeja on Suomessa tavattu lähes 300 ja monet ovat erikoistuneet eri kasviryhmiin. Kirvoilla esiintyy myös siivellisiä sukupolvia, mutta tyypillisiä piirteitä ovat pyöreähkö ruumis, kuusi jalkaa (samankokoisilla punkeilla kahdeksan) sekä peräpäässä sivuille sojottavat hylkyputket. Muurahaiset elävät symbioosissa kirvojen kanssa: ne lypsävät kirvojen eritettä ja suojelevat niitä kirvojen saalistajilta, joihin taas kuuluvat muun muassa leppäkertut. Siivelliset kirvat pystyvät helposti valloittamaan uusia paikkoja, mutta kuvissa olevien siivettömien vaeltaminen on konstikkaampaa. Jos ne olivat ikkunan sisäpuolella, ovat ne todennäköisesti lähteneet liikkeelle huonekasvista ja pyrkivät valoa kohti ulos. Jos ne taas olivat ulkopuolella, tulee lähinnä mieleen, että tuuli on niitä sinne viskannut; pieninä niveljalkaisina kirvat muodostavat osan ilmakeijustosta, jota särpivät ravinnokseen esimerkiksi parhaillaan muuttomatkaan valmistautuvat pääskyt.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Jatkokeskustelusta kävi ilmi mistä kirvat todennäköisimmin tulivat:

Hei, 

Kiitos pikaisesta vastauksesta. Ei siis tarvitse olla kovin huolissaan? Nämä ovat sisällä, olisikohan syynä ilmestymiselle eilen tuotu ruukkuruusu 🤔 Pitääkö näitä jotenkin hävittää vai häviävätkö itsestään? 

Luontoakateemin jatkovastaus:

Hei!

Tuo ruukkuruusu on todennäköinen selitys kirvojen ilmestymiselle. Kirvat eivät ehkä viihdy sisätilojen sähkövalossa ja ovat alkaneet hakeutua kohti auringonvaloa. Näyttää siis siltä, että kirvat ovat hakeutumassa evakkoon omaehtoisesti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Merikarvialla meren rannalla lehdellä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.

Tämä on keihäsluteen (Troilus luridus) nuoruusvaihe eli nymfi. Keihäslude viihtyy lehtipuuvaltaisten metsien reunoissa, joissa se saalistaa lehtikuoriaisten ja perhosten toukkia. Maassamme se on eteläinen laji, jota esiintyy Jyväskylän korkeudelle asti, mutta Rannikko-Satakunnasta ei Laji.fi:ssä vielä ole merkintää (https://laji.fi/taxon/MX.230510) - hieno havainto.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Onko kysymyksessä idänhepokatti tai joku muu? Kuvasin hepokatin Kemiönsaarella.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.

Munanasetinta lyhyemmistä siivistä huolimatta kyseessä on Tettigonia viridissima (lehtohepokatti). Idänhepokatin siivet jäävät vähän tuota lyhyemmiksi ja ne ovat kärjestä leveämmät. Hepokateilla on vähittäinen muodonvaihdos ja tämän naaraan siivet eivät ole vielä kasvaneet täyteen pituuteen. Idän- ja lehtohepokatti eivät viihdy samoilla seuduilla, ja Suomessa lajien raja on pitkän aikaa sijainnut Porvoon paikkeilla. Pohjanlahdella lehtohepokatti on 2010-luvulla levinnyt Porin korkeudelle.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mitähän itikoita on ilmestynyt parvekkeelleni? Niitä menee ainakin ikkunalaudalla, penkeillä ja penkkien pehmusteissa. Näyttäisi olevan myös ikkunan välissä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.
Kuvassa on jäytiäinen, joita on Suomessa on tavattu 71 lajia. Jäytiäisiä esiintyy puissa ja maaperässä, jossa ne syövät leviä, sinirihmastoa ja itiöitä. Niiden joukkoesiintyminen voi liittyä ravintolähteen kuivumiseen, sopivaan ilmavirtaukseen tai houkutteleviin väreihin.


-Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,
Löysimme olohuoneen maton alta tämän näköisen hyönteisen. Ei näytä aivan luteelta, mietimme että kyseessä voisi olla museokuoriaisen toukka, tunnistatteko? Kokoluokka 3-4mm.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Oikein määritetty, museokuoriaisen (Anthrenus museorum) toukka. Se käyttää ravinnokseen kuolleita hyönteisiä sekä kuolleitten nisäkkäitten karvoja ja lintujen höyheniä. Museotuholaisenakin (eläinkokoelmat ja tekstiilit) se on silti merkityksetön, koska lisääntyy hitaasti ja yksilömäärä on alhainen. Matto kannattaa tampata.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Kovakuoriainen Nilsiässä järven rannalla, havaittu 28.8.21. Noin 10-25mm pituutta.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.

Kuvassa on yksi komeimpia maakiitäjäisiämme, kyhmykiitäjäinen (Carabus cancellatus). Yleensä maakiitäjäiset saalistavat itseään pienempiä maaeläimiä pimeän turvin, mutta kyhmykiitäjäinen on yksi harvoista päiväaktiivisista lajeista. Sitä tavataan Suomessa Kokkolan korkeudelle asti.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Kuoriaiset.

Ohessa Luontoakateemille lähetetty kuva.


Hei!

Kuvassasi on komea mäntylude (Chlorochroa pinicola). Se käyttää ravinnokseen männyn käpyjen nesteitä ja on yleinen koko maassa. Koska mäntyä kasvaa monissa erityyppisissä ympäristöissä, voi myös mäntyluteen tavata monessa paikassa.

Terveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Tällainen otus asteli vastaan Rymättylän mökkipihalla. Jäimme ihmettelemään, että mahtaa olla kyseessä? Ehkä pituussuunnasaa n. 10cm pitkä.

Ohessa kysyjän Luontoakatemille lähettämä kuva.

Hei.

Kuvassa astelee komea sauvalude (Ranatra linearis). Se kuuluu vesiluteisiin eli elää normaalisti järvissä ja lammissa itseään pienempiä vesieläimiä saalistaen. Lyhyitä matkoja se selviytyy maallakin. Sauvalude on tavallinen laji, mutta korsimaisen olemuksensa johdosta jää usein huomaamatta. Peräpään piikki on hengitysputki ja eläin on ihmiselle vaaraton.

Karri Jutila, Luontoakateemi

Hei,
Löysimme olohuoneen maton alta tämän näköisen hyönteisen. Ei näytä aivan luteelta, mietimme että kyseessä voisi olla museokuoriaisen toukka, tunnistatteko? Kokoluokka 3-4mm.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Oikein määritetty, museokuoriaisen (Anthrenus museorum) toukka. Se käyttää ravinnokseen kuolleita hyönteisiä sekä kuolleitten nisäkkäitten karvoja ja lintujen höyheniä.  Museotuholaisenakin (eläinkokoelmat ja tekstiilit) se on silti merkityksetön, koska lisääntyy hitaasti ja yksilömäärä on alhainen. Matto kannattaa tampata.

Karri Jutila, Luontoakateemi

 

 

Moi,

Mikä hepokattilaji, kun ei etsimällä löytynyt koonsa puolesta. 

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei.

Kuvassa komeilee kookkain suomalainen hepokatti, lehtohepokatti (Tettigonia viridissima). Sitä esiintyy rannikkoalueilla Porvoon ja Porin välisellä alueella. Porvoosta itäänpäin sekä pohjoiseen Leppävirralle esiintyy samannäköinen, mutta lyhytsiipisempi idänhepokatti (T. cantans). Nämä lajit sirittävät tyypillisesti maanpinnan yläpuolella ja puitten latvuksissakin loppukesällä ja syksyllä, erityisesti illalla ja iltayöllä.

2000-luvulla lehtohepokatti on pikkuhiljaa levinnyt pohjoista kohti, mutta sisämaassa Salpausselkä tuntuu olevan sille leviämiseste. 

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tällainen vihreä hyönteinen oleskeli ostoskeskus Triplan eräällä pyöröikkunalla.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Hieno havainto - Phaneroptera falcata (sirppihepokatti) tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 2013. Keskieurooppalaisia hepokatteja ryöpsähti Suomenlahden pohjoisrannikolle nyt heinä-elokuussa, ja parhaillaan pohjoisin havainto sirppihepokatista Laji.fi:ssä on Riihimäeltä. Tunnusomaista lajille on, että takasiivet ovat etusiipiä pitemmät.

 

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Tämä perhonen havaittiin Hämeenlinnasa 9.6.2019 talon seinällä (valkoinen kiviseinä) illalla noin 21 aikaan ja oli siinä edelleen aamulla. Jäi silloin epäselväksi, mikä se on, vaikka kysyin eräältä perhostutkijaltakin. Nyt taas muistin asian ja haluaisin tietää, kuka kaveri on.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvassa oleva perhonen on puuntuhooja (Cossus cossus). Se on näyttävä, hämäräaktiivinen perhonen, jonka toukat elävät puiden runkoihin kaivertamissaan koloissa. Laji on Suomessa yleinen ja se elää metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Aikuiset perhoset viettävät kuitenkin elämänsä kovin huomaamattomina eikä niitä siksi nähdä kovin usein.

Ötökkäterveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Lahi-Nastola suunnalla, kesämökillä, ukkosen, kovan tuulen ja sateen jälkeen, terassille ilmaantui valtava määrä pieniä, vihertäviä ja n. 5mm pituisia lentäviä hyönteisiä. Muistuttaa hieman minikokoista heinäsirkkaa. Pihakalusteet ja oven karmit suorastaan kuhisevat niitä. Tällaista hyönteisilmiötä ei ole aiemmin tapahtunut. Mikä hyönteinen on kyseessä?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on kaskaita. Kesämyrskyissä myös kirvoja saattaa esiintyä runsaasti ilmavirtojen kuljettamana. Kaskaat ja kirvat ja edustavat eri hyönteisryhmiä, vaikka molemmat ovat yleensä pienikokoisia, runsaina esiintyviä ja käyttävät ravintonaan nesteitä, joita imevät kasveista. Näissä kesän myrskyissä on varmasti varissut maahan runsaasti molempia, mutta paikallisesta kasvillisuudesta riippuen on sitten osunut kohdalle joko enemmän kirvoja tai kaskaita.


Kaskaat ovat ovat nivelkärsäisten lahkoon kuuluvia pienikokoisia kasvinsyöjähyönteisiä. Niillä on kyky tuottaa ääntä takaruumiin ääntelyelinten avulla. Kaskaiden suuosat ovat pistävät ja imevät. Suomalaiset lajit ovat pieniä, useimmiten alle 5 mm. Maailmalta tunnetaan kuitenkin paljon suurikokoisia kaskaita. Suomen suurin laji on vuorilaulukaskas, jonka ruumiin pituus voi olla yli 20 mm.

Kirvat eli lehtikirvat ovat vielä kaskaitakin pienempiä muutaman millimetrin kokoisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä. Osa on pehmeäpintaisia, osalla on villamainen vahapeite ja joillakin kova kuori. Kirvoista suurin osa on siivettömiä.

Ystävällisine terveisin,

Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Terassin pöytä.

Ohessa Luontoakateemille leähetetty kuva.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on jonkin luteen vastakuoriutuneita poikasia eli nymfejä ja munia joista ne ovat kuoriutuneet. 

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Tällaisia ilmestyi helteellä omakotitalon pihaan tampereella. Varjon puolella ikkunalaudoilla ja ovien pinnoilla useita kymmeniä, ja hyppivät päälle kun menee lähelle. Noin 5-7mm pitkiä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa on jonkin lajin kaskaita. Ne ovat pieniä ja harmittomia otuksia, joita elää normaalisti paljon ja hyvin huomaamattomasti ympärillämme kasvien kätköissä. Kova tuuli tai sade voi saada niitä putoamaan suurina määrinä kerralla maan pinnalle, jolloin näemme ne helposti. Myös helle ja kuumuus on tänä kesänä saanut hyönteiset liikkumaan paikkoihin, joissa niitä ei yleensä nähdä.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mikä perhonen? Asuinrakennuksen (uusi talo) yksi huone tyhjennetty joka ollut ns varastona. Tämä perhonen näkyi seuraavana päivänä pahvilaatikoiden vieressä ja perhosen ympärillä lattialla oli pallomaista ?purua?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvassasi on lesekoisa (Pyralis farinalis). Kuvan perhonen on jo vähän haalistunut alkuperäisistä väreistään. Se elää eloperäisellä jätteellä erityisesti ulkorakennuksissa, eikä ole merkittävä tuholainen.

Helleterveisin Jonna Viisainen, Luontoakateemi

Haitin länsirannikolla 3.7.2021. Tämä " yöperhonen"? Oli laivan kannella. Kiinnitin huomiota siihen suuren koon vuoksi. Ympärillä pörräsi lukuisia erilaisia lajeja mutta tämä oli erikoinen. Kooltaan n 8cm.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva. Huom! Luontoakateemi vastaa Suomessa esiintyviin luonnonvaraisiin eliöihin. Tässä tehtiin poikkeus.


Hei!

Eumorpha lambrusca on komea tropiikin kiitäjä, esiintyy Karibialta Yhdysvaltain eteläosiin.

Luontoakateemin puolesta, Karri Jutila

Tämä torakka(?) löytyi Suomessa, lomahuoneistosta. Katsottiin pimeässä leffaa ja tämä vilisti lattialla. Mikä hyönteinen tämä on? Jos torakka niin mikä torakka?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kiitos hyvistä kuvista. Torakkapa hyvinkin, tosin vähän väärässä ympäristössä. Metsätorakka (Ectobius sylvestris) on tavallinen hyönteinen metsässä, mutta yöeläimenä harvemmin nähty. Torakan ruumiinrakenne on sivulta hyvin litteä ja se maastossa piiloutuu helposti esimerkiksi kaarnanrakoihin. Metsätorakka on kaikkiruokainen, mutta asunnoissa se ei loisi ja on ihmiselle harmiton.

Samannäköinen, myöskin koko maassa esiintyvä laji on lapintorakka (E. lapponicus), jonka etuselän tumma alue rajautuu epäselvästi vaaleaan reunaan (kuviesi metsätorakalla väriraja on jyrkkä). Pohjois-Suomessa lapintorakka mielellään hakeutuu vähänkäytettyihin mökkeihin puhdistamaan murusia nurkista.

Luontoakateemin puolesta, Karri Jutila.

Kyseinen hyönteinen lensi ikkunaa päin, oli hetken aikaa pökerryksissä ja lähti sitten lentoon. Otin kuvan, kun seurasin ötökän virkoamista. Kohtalaisen iso kaveri oli kyseessä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvasta selviää, että se on Hybomitra-sukuun kuuluva paarma. Erottuvien tuntomerkkien (takaruumiin vaaleat kolmiot ja säärten väritys) perusteella H. bimaculata (täpläpaarma), jota tavataan koko maassa.

Ystävällisien terveisin,

Luontoakateemin puolesta Karri Jutila.

Mikä ötökkä? Havaittu muutamia kylpyhuoneen lähellä.

Ohessa Lkysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Otus on jokin seppälaji. Näiden kovakuoriaisten erikoistaito on niksauttaa itsensä jaloilleen vatsapuolella olevan tappilisäkkeen avulla slloin jos ne kapsahtavat selälleen. Tyypillisiä piirteitä heimon 60 lajille ovat myös sukkulamainen ulkomuoto ja keskiruumiin pykälämäiset takareunat. Seppien toukat syövät kasvien juuria, mutta sisätilojen tuholaisia tässä ryhmässä ei ole.

Luontoakateemin puolesta Karri Jutila.

Mikä on tämä kuoriainen? Päivisin niitä ei näe muuta kuin lapsen uimaaltaassa jos sinne on jäänyt vähän vettä, tai aamuisin terassilla  esim. lyhdyissä. Sisään niitä tulee iltaisin jos ovi on auki. Niitä tulee useampi 3-7 kpl samaan aikaan. Ovat väriltään ruskeita, alle 1 cm pituisia. Näitä on ilmaantunut nyt viimeisen viikon aikana. Alue: Länsi Vantaa

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kyseessä on Serica brunnea (ruskoturilas), tavallinen laji maassamme. Toukat syövät kasvien juuria ja aikuiset lentävät keskikesän öinä ja valot tosiaan houkuttelevat niitä.

Luontoakateemin puolesta, Karri Jutila.

Jonkin kimalaislajin pesä on terassini alla. Sinne niitä kömpii pitkin päivää usein pari kerrallaan. Mitä teen, kun terassin purku ja uuden teko on kohta edessä? Odotanko kevääseen? Milloin remontista on vähiten haittaa kimalaisille? Kannattaako pesä joka tapauksessa poistaa/hävittää? Onko kimalaisyhdyskunnasta jotakin haittaa? Ne eivät millään tapaa häiritse. Terassi paahteisella pihalla, pesä villiviiniristikon varjossa lautojen alla jossakin. Vantaa.


Hei!

Ei tarvitse odottaa ensi vuoteen. Ilmojen viiletessä elo-syyskuussa yhdyskunta alkaa hajota. Kesällä syntyneet kuningattaret hakeutuvat horrostamaan muualle, maakoloihin ja kasvillisuuden sekaan. Muut yhteiskunnan jäsenet menehtyvät syksyllä ja samaa pesää ei käytetä seuraavana vuonna - jos kohta sopivan lämpimään soppeen voi seuraavana keväänä toinen kuningatar rakentaa uuden pesän. 

Käytössä olevaa pesää ei kannata hävittää, sillä kimalaiset ovat tärkeitä kukkien pölyttäjiä. Pistiäisinä ne ovat rauhallisempia kuin ampiaiset, eivätkä pistä kuin pesän välittömässä läheisyydessä (kokemukseni mukaan noin metrin säteellä) tai päälle astuttaessa. Kimalaisten yhteiskunnat ovat pienempiä kuin ampiaisten, vain joitakin kymmeniä yksilöitä.

Remontin voi kimalaisten puolesta aloittaa syyskuussa.

Terveiset Luontokateemin puolesta, Karri Jutila.

Olisi mukava tietää mikä tämä karvainen kaveri oikein oli joka
tänään lensi katokseemme?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Selkeässä Luontoakateemille lähettämässäsi kuvassa on kookas kärpänen, jonka pää, siiventyvet ja jalkojen kynsienväliset liuskatkin ovat keltaiset. Kärpänen näyttää myös karvaiselta kuin siili. Kyseessä on loiskärpäsiin (Tachinidae) kuuluva jättisiilikärpänen, Tachina grossa.

Nimensä mukaisesti se loisii. Jättisiilikärpäsen munintakohde on kehrääjäperhosten toukat. Sitten tulee trilleri-osuus. Jättisiilikärpänen munii elävään esim. heinähukantoukkaan, munat kuoriutuvat, toukat vapautuvat, loistoukat syövät isäntätoukan elävältä, koteloituvat ja seuraavana keväänä tulee uusia jättisiilikärpäsaikuisia muniakseen taas uusia jälkeläisiä, jotta tulisi uusia jättisiilikärpäsiä. Tällaistakin luonnossa on. Loiskärpänen, kuten muutkaan loiset eivät tee tätä pahuuttaan. Näin ne vain toimivat perintötekijöidensä ohjaamina.

Ystävällisin terveisin luontovirtuoosien puolesta,

Panu Villanen, Luontoakateemi

Kesämökiltämme Kirkkonummen Evitskogista polulta löytyi 4.7. iltapäivällä kuvassa oleva ilmeisen vahingoittunut hyönteinen. Mikähän mahtaa olla kyseessä. Haeskelin ja löysinkin vaihtoehdon, mutta mahtaisiko kuitenkaan olla Leopardikoi?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Moi!

Tämä "leopardikoi" on viralliselta suomenkieliseltä nimeltään kastanjatuhooja (Zeuzera pyrina). Sitä tavataan harvakseltaan Etelä-Suomessa. Tänä kesänä havaintoja on ollut useampia. Lämpimät eteläiset ilmavirtaukset tuovat näitä mukanaan pohjoiseen. Kastanjatuhooja on kotoisin eteläisemmästä Euroopasta ja mm. Välimeren maissa sen toukat tekevät pahoja tuhoja nuorissa puissa ja ovat yksi haitallisimpia tuholaisia hedelmä- ja oliivipuutarhoissa. Perhonen on kookas, naaraan siipiväli 50-60 mm, koiraan 35-40 mm. Erittäin mielenkiintoinen havainto! Onnittelut.

Terveisin Jonna Viisainen,

Luontoakateemi

Patiolla oli ollut pari vuotta suuri mäntypölkky, jonka kippasin kumoon. Sen alta, puusienten joukosta löytyi kuvassa esiintyvä kuoriainen. Googlen kuvahaun ehdotus: "Erotylidae tai miellyttävä sieni-kovakuoriainen". Todella miellyttävä on ja vikkeläjalksinen, mutta mikä tuo on tarkemmin?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on pimikkökuoriaisiin kuuluva kirjopimikkä (Diaperis boleti). Kirjopimikkä elää mm. käävillä ja on yleinen ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, Luontoakateemi

Mikä tämä mahtaa olla? Pihallamme Pöytyällä. Erittäin suuret siivet ja selvät mustat ja keltaiset raidat.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvissasi lentää yksi suurimmista perhosistamme eli syreenikiitäjä (Sphinx ligustri). Yleensä syreenikiitäjä, kuten lähes kaikki muutkin kiitäjät, lentävät hämärissä ja yöllä, mutta joskus niitä voi nähdä päivälläkin. Syreenikiitäjä on suht yleinen, joskin harvalukuinen perhonen Etelä-Suomessa. Yleensä syreenikiitäjän voi tavata hämärissä lentämässä kolibrin tapaan kukilta, joilta se hakee mettä ravinnoksi.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, Luontoakateemi

Mikähän tämä mahtaa olla? Löytyi parvekkeen nurkasta pöristelemässä muttei päässyt lentoon vasta kun autettiin lasin avulla takaisin ulkopuolelle.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on turilas ja tuntosarven kolmiluiskaisesta nuijasta päätellen juhannusturilas (Amphimallon solstitiale). Laji on Etelä-ja Keski-Suomessa yleinen.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, Luontoakateemi 

Mikä on tämä kuoriainen, joka löytyi kesäkuussa -21 Saariselän Kiilopään rinteeltä? Siinä osassa rinnettä oli hiekkainen aukea. Olisiko se jymykiitäjäinen?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on korpikiitäjäinen (Carabus glabratus). Jymykiitäjäisestä sen erottaa mm. keskiruumiin kilven muodosta. Jymykiitäjäinen on myös hieman eteläisempi laji, jota tavataan lähinnä Etelä-ja Kaakkois-Suomesta. Korpikiitäjäistä tavataan koko maasta.

Ystävällisin terveisin,
Juhani Kairamo, Luontoakateemi

Hei! Tämä kiitäjä lenteli pihallamme Padasjoella iltahämärässä. Mikä kiitäjä mahtaa olla kyseessä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille. 


Hei!

Betunialla mettä imevä kiitäjä on mäntykiitäjä (Sphinx pinastri), joka on yleinen maassamme aina Oulun seutuville asti ja lentoaikakin kestää koko kesän aina elokuun puoliväliin asti.

Mäntykiitäjäksi kuvan kiitäjäperhosen tunnistaa mm. koosta, tasaisesta harmaudesta, keskiruumiin mustista juovista sekä takaruumiin poikkijuovista.

Mäntykiitäjä lentää kiitäjäperhosten tapaan paikoillaan ”kolibrimaisesti” imien kukkien mettä, ja tässä tapauksessa kiinnostuksen kohteena oli puutarhakasvi. Jos puutarhassa on muita hyviä mesikasveja ja vaikkapa syreeniä, se on varmasti kiinnostunut niistäkin.

Loisteliasta kesää ja hyviä luontohavaintoja jatkoonkin, luontovirtuoosien puolesta,

Panu Villanen, Luontoakateemi

Hei! Mitkä on vyöihrakuoriaisen kehitysvaiheet ajallisesti. Munasta toukaksi, toukasta kuoriaiseksi?


Hei!

Vyöihrakuoriainen lisääntyy keväällä, jolloin naaras laskee noin 50–100 munaa yksitellen suoraan toukalleen sopivaan ravinnonlähteeseen. Luonnossa vyöihrakuoriaiset sekä aikuiset että toukat syövät eläinten ja hyönteisten kuivia raatoja, myös kasviperäistä mätänevää ainesta. Ne elävät esim. vanhoissa linnun- ja ampiaispesissä. Sisätiloihin ne tulevat ruoan perässä ja ruokailevat mm. jäteastioissa tai jopa kissan- tai koiranruokasäkeissä. Vyöihrakuoriaisen munat kuoriutuvat ja muuttuvat muninnan jälkeen toukiksi enintään 12 päivässä riippuen lämpötilasta. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin ne kuoriutuvat. Toukkavaiheeen aikana toukka vaihtaa nahkansa kasvaessaan viidestä kuuteen kertaa. Lopulta toukka koteloituu. Kotelovaihe kestää 3-7 vuorokautta. Kaikkiaan koko lisääntymiskierto munasta aikuiseksi kuoriaiseksi vie suotuisissa olosuhteissa 40-50 vuorokautta.

Terveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mikäköhän hyttynen tämä on eipä ole ennen tuollaisia oransseja pallukoita nähnyt. Tämän hyttysen purema tuntui erillaiselta ja kutisi pitkään.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvassa on jokin tutuista hyttysistämme, tarkempaa lajia en pysty sanomaan. Punaiset pallerot sen pinnalla ovat hyönteisten vapaamatkustajia eli tässä tapauksessa punkkeja, joita on lukuisia eri lajeja. Niistä harvoin on haittaa isäntähyönteiselleen, joka yleensä toimii vain niiden matkustusvälineenä. Usein esim. kimalaisilla näkee vaaleita punkkeja. Näitä kuvan punaisia punkkeja tai vastaavia toisenlajisia voi olla myös lukkien ohuissa jaloissa ja monessa muussakin paikassa. Jopa yökkösperhosilla on omat, niiden korvissa elävät punkkilajinsa. Melko ihmeellistä. Hyönteisten selässä kulkemista sanotaan foreettiseksi matkustamiseksi. Hauskan havainnon olet tehnyt.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Havaitsin pk-seudun kerrostaloasunnon seinillä tämmöisiä, n. 5mm mittaisia ötököitä. Mitähän mahtaisivat olla?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvissasi näkyvä hyönteinen on harsokorennon toukka. Se on hyödyllinen syödessään kasvien tuhohyönteisiä, kuten kirvoja ja ripsiäisiä. Harsokorennon toukkia käytetään kaupallisissa puutarhoissa biologisina tuholaistorjujina. Myös läpikuultavasiipinen aikuinen harsokorento syö samoin pieniä tuhohyönteisiä, mutta myös kukkien mettä ja siitepölyä. Vihreä harsokorento on erityisen kaunis hyönteinen. Syksyllä, valmistautuessaan talvehtimaan, sen väri muuttuu ruskeaksi. Harsokorennot hakeutuvat mielellään suojaan asuintiloihin talvehtimisen ajaksi, mutta ne eivät kuitenkaan pysy hengissä kuivassa huoneilmassa päinvastoin, kuin sen toukat. Harsokorento munii yleensä lähelle kirvaesiintymiä.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei, tämä ihmeellinen otus kulki pihallamme mennen läheiseen pusikkoon. En ole aiemmin nähnyt tällaista, mikä otus lienee kyseessä?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Tässä on kyllä saanut katsella lähettämääsi kuvaa tarkkaan. Todennäköisesti siinä kipittää poispäin vastakuoriutunut lasisiipisten heimoon (Sesiidae) kuuluva perhonen,  jonka siivetkään eivät ole vielä avautuneet mittaansa tai ovat jopa jääneet pysyvästi epämuodostuneiksi. Lasisiipinen muistuttaa äkkikatsomalta enemmän ampiaista kuin perhosta. Niitä on Suomessa 17 eri lajia. Vattulasisiiven toukat elävät vadelmien varsien sisällä tuhoten kasvin vartta ja juuristoa. Se sopisi värityksensä perusteella kuvasi hyönteiseen. Toisaalta taas suurempi ja tanakampi haavanlasisiipi sopisi muuten, mutta sen takaruumiin raidat ovat keltaiset, kun taas vattulasisiivellä ne ovat valkoiset, kuten kuvassasi. Haavanlasisiiven toukat elävät suurten ja lahjojen, vanhojen haapojen rungoissa. Et ole maininnut kuvaamasi hyönteisen kokoa, joten sen vuoksi täytyy nyt vähän siis arvailla. Lasisiipiset ovat kauniita, erikoisia perhosia, joita aika harvoin onnistuu näkemään, vaikka suuri osa niistä onkin yleisiä. Kiva havainto siis.

 

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mikä ihme verenimiä minua pisti?

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva.


Hei!

Kuvissasi tuo aika lätkäisyn kokenut ötökkä on suppupaarma (Haematopota pluvialis) ja nimenomaan naarasyksilö. Lajin koiraat elävät kukkien medellä. Suppupaarmat ovat yksi kärpäsheimoista ja yksi maamme kolmesta tunnetuimmista paarmaryhmistä. Kaksi muuta lajiryhmää ovat sokko- ja hevospaarmat. Kaikkiaan yksittäisiä lajeja tunnetaan Suomesta 41. Suppupaarmat ovat paarmoista äänettömimmin lentäviä ja pääsevät siksi usein yllättämään meidät.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Mökin portaan läpi oli porautunut kuvassa oleva toukka. Mikähän lienee? On n. 5 cm pitkä.

Ohessa kysyjän Luontoakateemille lähettämä kuva .


Hei!

Kuvassasi on puuntuhooja-nimisen perhosen (Cossus Cossus) kotelo. Se on todennäköisesti tyhjä, sillä siitä kuoriutunut komea perhonen on jo lennettyä pois. Puuntuhooja on harmaasävyinen, todella kookas, hämärä- ja yöaktiivinen perhonen. Sen siipien kärkiväli voi koiraalla olla 75 mm, naaraalla jopa 95 mm. Sen täysikokoisina lähes kymmensenttiset, oranssinpunertavat toukat tekevät pitkiäkin käytäviä eläviin puihin syöden puuainesta. Niitä näkee joskus liikkeellä etsimässä uutta asuinpuun runkoa. Kehittyminen perhoseksi kestää 2-4 vuotta. Viimeisessä vaiheessa se koteloituu jo kuolleeseen puuainekseen syksyllä, tässä tapauksessa teidän portaaseenne. Se viettää siellä talven ja kevät-kesällä ja kuoriutuu esiin perhosena. Kiva havainto ja portaissanne on nyt ylimääräinen reikä muistona tästä vierailusta.

Kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Leppäkertun  toukka? Tillipenkissäni valtava määrä tällaisia toukkia sekä valkoisia pieniä munia? Mullan päällä koko penkissä. Onko näistä haittaa kasveille ja  onko diagnoosini oikea? Tilli kärsinyt näistä kavereista.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

"Diagnoosi" on oikea ja kyseessä ovat leppäkertun toukat, jotka parhaillaan pelastavat tillejäsi joutumasta kirvojen suuhun. Pelkästään hyödyllisiä siis. Ehkä tillit ovatkin kärsineet kirvoista, eikä näistä toukista? Alla olevasta linkistä voi lukea jo aiemmin samaan aiheeseen liittyvän vastauksen päivämäärällä 24.6.

https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset

Lämpimin kesäterveisin Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei! Mikä ötökkä? Löytyi sisältä juoksemassa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Lähettämässäsi kuvassa on jonkin maakiitäjäisiin (Carabidae) kuuluvan kovakuoriaisen toukka. Aikuisista maakiitäjäisistä suurin osa syö hyönteisiä, kotiloita, hämähäkkejä ja muita pieniä otuksia, muutama laji on kasvissyöjä, joiden ravintoa ovat mm. siemenet. Ne viihtyvät maassa karikkeen alla ja kivien seassa ja juoksevat nimensä mukaan nopeasti. Useimmilla on kaunis metallinkiilto peitinsiivissään.

Maakiitäjäisten toukat ovat petoja, jotka saalistavat pieniä hyönteisiä ym. ravinnokseen aikuisten kuoriaisten tapaan. Eli huoneistoon sisälle on vain vahingossa eksynyt pihalta tämä toukka, joka on yleinen maamme luonnossa.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

 

Toukkia ilmaantunut pihanurmikolle Espoossa useita kymmeniä. Pari cm pitkiä. Voisiko olla perhosen toukka?Tai sitten joku haitallinen?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei!

Lähettämissäsi kuvissa näkyvät toukat ovat jonkin sahapistiäisen toukkia. Jos lasket toukkien jalat, löytyy jalkapareja 9-11 kpl, kun taas perhostoukilla niitä on vaihtelevassa määrin vähemmän. Sahapistiäisten toukat syövät kasviravintoa. Niiden eri lajit ovat erikoistuneet vähän eri kasveihin. Toukan ravintokasvin perusteella voi siis pystyä määrittämään tarkemmin pistiäislajin. Suurina määrinä esiintyessään pistiäistoukat pystyvät vahingoittamaan kasveja pahastikin. Yleensä puuvartiset kasvit pystyvät toipumaan, mutta ruohovartiset kasvit saattavat menehtyä kokonaan. Harmillista, mutta tämäkin on osa luonnon monimuotoisuutta, jossa pienetkin asiat ovat merkityksellisiä ja siten tärkeitä suurelle kokonaisuudelle. Puutarhaharrastajien ryhmistä voi löytyä vinkkejä toukkatuhojen ennaltaehkäisyyn. Noin kolmen viikon kuluttua kuoriutumisestaan pistiäistoukat pudottautuvat maahan ja koteloituvat sinne, silloin tilanne kasvien osalta korjautuu itsestään.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei,
rivitalomme piha vilisee hynteisiä, joita en tunnista, enkä ainakaan näin suurilukuisina oli aiemmin nähnyt. Ötökät ovat n. 3-10mm kokoisia (eri kokoja), mustia, joilla on oranssi-keltaisia pilkkuja kylkien molemmin puolin, sekä päässä. Jalkoja on kuusi kappaletta, enkä erota etu- tai takapäästä tuntosarvia, tai muita ulokkeita. Ei siipiä. Ruumis on kuin vyötiäsellä, ja menee kippuraan sormen osuessa siihen. En valitettavasti pysty lähettämään kuvaa, joten toivottavasti näillä tiedoilla saisin tunnistuksen, kun en muuten näytä vastausta löytävän ja asia vaivaa näitä kyseisiä ötököitä katsellessa. Niitä tosiaan on aivan joka puolella. Kiitos vastauksesta jo etukäteen ja hyvää kesää!
   

Ohessa kuva leppäpirkon toukasta. Kuva: Panu Villanen, Luontoakateemi.


Hei!

Kysymykseesi erikokoisista mustista, puna-oranssipilkullisista toukista on todennäköisin vastaus leppäkertun (leppäpirkot, Coccinellidae) eri-ikäiset toukat. Myös eri leppäkerttulajien toukat ovat keskenään erinäköisiä.  Leppäkertun toukat ovat puutarhassa erittäin hyödyllisiä koska ne syövät isoja määriä viljelyakasveille haitallisia kirvoja. Leppäkertun toukkia käytetäänkin esim. kaupallisissa kasvihuoneissa biologisena kirvojen torjuntamenetelmänä.

Suosittelen tutustumaan Sami Karjalaisen kirjaan Suomen leppäkertut. Se on paitsi kaunis kirja eri leppäkertuista ja niiden toukista, niin myös todellinen kiehtova tietopaketti.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Hei - mikä hyönteinen? Kuvasin sen 17.6.2021 omakotitalon pihassa Mänttä-Vilppulan Kolhossa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva luontovirtuooseille.


Hei!

Kuvassa on komea ja kookas kovakuoriaisryhmä aitolyhytsiipisiin kuuluva keisarilyhytsiipi (Staphylinus caesareus). Se on aiemmin ollut olemassaolostaan vaarantuneeksi luokiteltu laji, mutta kanta on nykyään elinvoimainen. Oikein kiva havainto. Keisarilyhytsiiven esiintymisympäristöjä ovat paahteiset kuivat niityt ja kedot, mutta sitä tavataan myös pihoissa ja puutarhoissa. Keisarilyhytsiipi saalistaa ravinnokseen muita hyönteisiä.

Ötökkäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

 Mökillä Aitoossa.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva sinisilmäkiitäjästä.


Hei

Lähettämässäsi kuvassa on komea sinisilmäkiitäjä (aiemmin silmäkiitäjä). Nimi tulee sen takasiivissä olevista silmäkuvioista, jotka perhonen paljastaa pelotellakseen, kun se tuntee olonsa uhatuksi. Kuvassa niitä ei näy, vaan ne ovat piilossa etusiipien alla.

Sinisilmäkiitäjä (Smerinthus ocellatus) on melko yleinen eteläisessä Suomessa. Se liikkuu pääasiassa iltayön aikaan. Kuvassa on todennäköisesti vastakuoriutunut perhonen joka odottelee siipiensä kuivumista. Perhosen toukka syö pääasiassa pajujen lehtiä ja talvehtii kaivautumalla maahan koteloitumaan, mistä se sitten taas alkukesällä nousee aikuisena perhosena etsimään lisääntymiskumppania. Komea ja kaunis perhonen, mukava havainto.

Perhosterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

 

Hei, havaitsin talon sokkelissa sekä pihalaatoilla kipittelevän jopa sadoittain pieniä ötököitä. Mitä ne voisivat olla ja onko niistä haittaa.

Ohessa kysyjän ottama kuva puukirvasta.


Hei

Kuvassa on jokin cinara-suvun puukirva Se elää havupuissa joita todennäköisesti on myös asuntonne läheisyydessä. Tänä vuonna näyttää olevan hyvä kirvavuosi eli talvehtimisolosuhteet ja edellisen vuoden lisääntyminen on sujunut suotuisissa merkeissä kaikilla kirvoilla. Kirvojen määrä on suurimmillaan yleensä kesäkuun loppupuolella. Nämä kyseiset puukirvat saattavat vioittaa nuoria havupuita imiessään ravinnokseen nesteitä niistä. Ihmisille tai rakennuksille niistä ei kuitenkaan ole haittaa.

Ötökkäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Talon sokkeli,ikkunalaudat,kiviportaissa, räystäillä. Toukokuun puolivälistä nykyhetkeen. Näin ensikerran näitä jo viime vuonna mutta määrä oli huomattavasti pienempi. Katosivat talveksi. Eivät kuole myrkyttämisestä juoksevat pois tai jotkut hypähtävät.Tulevat iltaisin n.klo 18 joukolla näkyviin ja viileällä.

Ohessa kysyjän ottama kuva hyppyhäntäisestä.


Hei

Kuvissasi on hyppyhäntäinen. Hyppyhäntäiset (Collembola) ovat hyvin pieniä kosteissa paikoissa esiintyviä paikoittain erittäin runsaslukuisia niveljalkaisten lahkoon lukeutuvia kuusijalkaisia, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Niitä pidetään eräänlaisena alkuhyönteisinä ja niitä on todistetusti esiintynyt maapallolla jo 400 miljoonaa vuotta sitten. Hyppyhäntäisiä esiintyy sisätiloissa esim. huonekasvien kosteassa mullassa, terraarioeläinten kuivikemateriaaleissa tai mm. uusien rakennusten tiloissa alussa ennen kuin uudesta rakennuksesta on ylimääräinen kosteus kuivunut pois. Luonnossa ne elävät runsaina maaperässä tai karikkeessa. Myös talvisin lumihangella hyppivät pikkuruiset otukset ovat hyppyhäntäisiä. Niitä tavataan Suomessa noin 240 eri lajia, maailmalla yli 6000. Hyppyhäntäisten eri lajit voivat olla hyvin monen värisiä. Hyppyhäntäiset syövät levää, hometta ja maatuvia kasvinosia ja ovat harmittomia, ainoastaan jotkut niistä saattavat vioittaa huonekasveja. Niistä on vaikea päästä eroon, usein rinnakkaiseloon niiden kanssa vain on syytä tottua. Hyppyhäntäisillä on nimensä mukaisesti takaruumiin jaokkeessa tavallisesti kaksihaarainen hyppyhanko, joka lepoasennossa on taittuneena vatsapuolelle. Sen avulla ne hyppivät karkuun ahdistelijoitaan. Ne ovat monien eläinten tärkeää ravintoa.

Ötökkäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

 Löysin mökin betoniportailta tämän vähän turhan suuren näköisen muurahaisen. Kylmät väreet kävi niskassa kun pelästyin että eihän tämä vaan ole hevosmuurahainen. Mökki on hirsimökki, ja tämä tosiaan siinä kaksiaskelmaisilla betoniportailla. Ei ole ennen nähty moisia, ei kuulu rapinoita eikä näy mitään puruja missään.

Ohessa kysyjän ottama kuva hevosmuurahaisesta.


Hei!

Kuvissasi tosiaankin on metsä- tai aitohevosmuurahainen. Ne kaivertavat pesänsä luonnossa sekä terveisiin että lahoaviin puihin. Toisinaan myös päätyen esim. kosteutta keränneen hirsiraon kautta hirsirakennusten seinärakenteisiin. Koska hevosmuurahaiset elävät ensisijaisesti muualla kuin ihmisten tekemissä rakennuksissa, kannattaa rauhallisin mielin ensin vain tarkkailla, jos niitä alkaa näkyä rakennuksessa tai sen vieressä usein. Jos hevosmuurahaisia alkaa näkyä enemmän, on syytä varmuuden vuoksi kuitenkin seurailla, että ne eivät vaella talon rakenteisiin, mikä voi kertoa mahdollisesta pesästä. Epäily kannattaa tarkistaa nopeasti, koska hevosmuurahaiset laajentavat pesäänsä yhteiskunnan kasvaessa. Hevosmuurahaiset eivät syö puuta, ne hakevat ravintonsa, mettä ja hyönteisiä, luonnosta muualta.

 

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Luontoakateemi

Asunnossa on parin viime päivän aikana ollut noin kymmenen kyseistä ötökkää. Ötököitä oli sekä olo- että makuuhuoneessa, lattiatasolla ja hyllyllä. Liitän oheen kuvat kahdesta eri yksilöstä. Mikä ötökkä on kyseessä?

Ohessa kysyjän ottama kuva kärsäkkäässtä.


Hei!

Kuvissa on pieni kärsäkäs, se saattaisi olla pikkukorvakärsäkäs (Otiorhynchus ovatus), joka on puutarhan tuholainen viottaessaan mm. mansikantaimia. Se ei tee tuhoja ihmisasumuksille eikä elintarvikkeille. Syytä siihen, miksi niitä on nyt esiintynyt sisällä, en osaa sanoa. Ne eivät siis kuitenkaan kuulu asunnossa haitallisiin kärsäkkäisiin.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Mikä ötökkä lienee. Kurussa tuli vastaan.

Ohessa kysyjän ottama kuva ukonnuijapistiäisestä.


Hei!

Kuvassa on ukkonuijapistiäinen eli koivunuijapistiäinen (Cimbex femoratus). Se kuuluu sahapistiäisiin. Värityksessä mustan ja keltaisen osuus vaihtelee. Ukkonuijapistiäinen on yleinen Suomessa ja yleensä kiinnittää huomiota suuren kokonsa (pituus 2,5 cm) ja kovan, surisevan lentoäänensä vuoksi. Sahapistiäisten sekä toukat että aikuiset käyttävät ravinnokseen erilaisia kasvinosia. Aikuinen mm. koivun kuorta, toukat tuoreita koivun lehtiä.

Kesäterveisin luontovirtuoosi Jonna Viisainen

Mikä tuholainen,tuomessa?

Kuva tuomenkehrääjäkoin toukkia. Kuva: Mauri Lahti.


Hei,

Pitiköhän kysymykseesi liitettynä olla valokuva? Alkukesästä tuomissa nähdään usein tuomenkehrääjäkoin toukkia, jotka kehräävät hopeanvalkoisen harson suojakseen. Harso yleensä peittää joitakin puun oksia mutta joskus koko puu voi olla harson peitossa. Toukat saattavat syödä koko puun lehdettömiksi, mutta tuomi tästä normaalisti hyvin selviää. Tuomenkehrääjäkoin toukka on pieni kellertävänvalkoinen ja mustapäinen toukka, joita harson alla voi olla puussa satoja. Itse koi on aikuisena noin sentin mittainen ja sen hopeanhohtoisissa siivissä on pieniä mustia pilkkuja.

Ystävällisin terveisin,

Juhani Kairamo, luontovirtuoosi

Ampiaislaji? Mikä laji tämä hieno, varmaan talvehtinut kuningatar on. 2 cm, Mäntyharjulla toukokuun lopulla.

Ohessa kysyjän ottama kuva pensasampiaisesta.


Hei

Kuvassa on maassamme pääasiassa eteläisessä Suomessa tavattava pensasampiainen (Dolichovespula media). Koska kuva on otettu keväällä, on kyseessä tosiaankin kuningatar. Tosin pensasampiaisten työläisetkin ovat kookkaita, lähes 2 cm:n pituisia, mutta niitä alkaa näkyä vasta lähempänä juhannusta. Pensasampiaiset rakentavat melko kookkaan, oksasta roikkuvan pesän, joka voi olla pensaikossa 1-5 metrin korkeudella mutta myös kiinnitettynä rakennukseen esim. räystään alle. Pensasampiaiset puolustavat pesäänsä melko hanakasti. Aikuiset ampiaiset käyttävät ravintonaan mettä toimien pölyttäjinä, mutta ruokkivat pesässään kasvavia toukkia proteiinipitoisella hyönteisravinnolla. Pensasampiaisten pesä on käytössä vain yhden kesän ja ainoastaan kuningatar talvehtii.

Terveisin,

Jonna Viisainen,luontovirtuoosi

 

Kotona, eilen ja tänään. Uusikaupunki


Hei!

Kuva on aika tumma, eikä hyönteisen kokoa ole kysymyksen yhteydessä mainittu, mutta kuvan kontrasteja korjailemalla tulevat näkyviin kellertävät laikut kovakuoriaisen peitinsiivissä ja lajiksi varmistuu tukkimiehentäi (Hylobius abietis).

Se on reilun senttimetrin mittainen kovakuoriainen, joka kuuluu kärsäkkäiden ryhmään. Ne nakertavat havupuun taimien kuoreen laikkuja ja viottaessaan kuorta isommalta alueelta tai syödessään kuoren renkaana rungon ympäriltä saattavat saada aikaan koko taimen kuivumisen ja menehtymisen. Tukkimiehentäi on yleinen koko Etelä-Suomessa. Sanotaan tuoreen puutavaran ja tärpätin tuoksun houkuttelevan näitä uusiin puurakennuksiin ja puutyömaille. Sympaattisen näköinen pikkuotus kärsineen ei kuitenkaan ole haitaksi rakennuksille, joten sellaisen sisätiloista löytäessään voi otuksen rauhallisin mielin vapauttaa pihalle.

Terveisin,

Jonna Viisainen, luontovirtuoosi