Lähetä meille kysymyksesi nisäkkäistä

Katso myös alta aiemmat kysymykset ja luontovirtuoosien vastaukset!

Kysy asiantuntijoilta palvelumme on kesätauolla 24.6-7.8.

 

Mikä tämä on? Löytyi meidän pihasta. Noin 15-20cm pituinen ilman häntää. Harakka riepotteli tätä. Lähdin paikalta ja menin uudelleen vajaan 10 min päästä paikalle, niin otus oli hävinnyt. Olisin ottanut lisäkuvia. Tällä oli terävät ja pitkät kynnet.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei. Eläin on kuollut orava (Sciurus vulgaris), jonka karvat ovat irronneet. Näin käy joskus asutuksen piirissä, kun orava tipahtaa sadevesitynnyriin, josta se ei pääse kiipeämään pois. Vedessä kelluessa nisäkkään karvat irtoavat ja harakka on raadon kenties onnistunut noukkimaan appeekseen. Sadevesitynnyreihin kannattaa jättää pudonneiden eläinten varalle keppi, jota pitkin ne pääsevät kapuamaan pois.

- Karri Jutila, Luontoakateemi.

Pihassamme liikkuu oravanpoikasia ja yksi niistä on hyvin poikkeava. Muut ovat tavallisen harmaanruskean värisiä paksulla hännällä. Yksi poikasista on tummanruskea ja häntää kohden tummenee lisää. Häntä on ohut puikula, muistuttaa eniten kissanpennun häntää. Orava liikkuu ja näyttää terveeltä, tuskin kapista on kyse. Voisiko olla jokin geenivirhe?


Hei.

Voi. Oravasta (Sciurus vulgaris) tavataan harvakseltaan geenivirheellisiä kokonaan tai osittain valkoisia yksilöitä, sekä näitä poikkeuksellisen tummia. Kyse on tumman väriaineen, melaniinin, ylimääräisestä tuotannosta. Etelämpänä Euroopassa melanistiset oravat tavallisempia, ja esimerkiksi Tanskan Funenilla oravat kaikki oravat ovat tummaa muotoa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Kissa toi sisään elävänä oudon näköisen hiiren(?) Päästimme sen takaisin luontoon. Jäi vaan ihmetyttämään mikä se on kun on niin oudon värinen.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kuvassasi on kotihiirestä (Mus musculus) leukistinen värimuoto. Leukistisilta eläimiltä puuttuu pigmenttiä ja sen vuoksi ne ovat osittain valkoisia. Kyse voi olla geenimutaatiosta tai ravinnepuutoksesta: ihmisen läheisyydessä elävillä eläimillä (kotihiiren ohella muun muassa varpusella ja sinisorsalla) havaittavia väripoikkeamia on selitetty luontaisesta poikkeavalla ravinnolla. Näin poikkeavan väriset eläimet joutuvat helposti petoeläinten saaliiksi, kuten kissasi todisti. Hyvä kun selvisi säikähdyksellä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Lenkillä huomasin sähkötolppaan kiivenneen ja sinne kuolleen näätäeläimen, mikähän otus kyseessä?

Ohessa kuvajan lähettämä kuva Luontoakatemille.


Hei!

Punaruskea turkki, valkea turkki ja pienet kovat: heimon nimikkolaji näätä (Martes martes) on siinä kohdannut kohtalonsa.

-Karri Jutila, Luotoakateemi

Kuva otettu järven jäältä helmikuun lopussa. Jäljet jatkuivat suunnilleen samalla rytmillä yli 1km matkan. Verta tai mitään muuta ihmeellistä ei näkynyt jälkien joukossa.
Ihmekaveri...

Ohessa kysyjän lähettämä kuva luontoakateemille.


Hei.

Ihmekaveri on saukko (Lutra lutra). Lyhytjalkaisena näätäeläimenä se on keksinyt heĺpottaa hankijuoksua mahalaskuperiaatteella, jota eläin soveltaa usein myös tasamaalla. Saukko on viime vuosikymmeninä runsastunut roimasti. Vaikka saukko onkin voittopuolisesti vesieläin, se saattaa vaeltaa jään päällä tai metsässäkin pitkiä matkoja. Tyypillisesti jälkiä löytää lumitalvina joenvarsilta.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Varsinais-Suomi salo. 0-30h vanhat jäljet. Olisikohan suden jäljet, noin 10-12cm pituiset, loskassa vähän levinneet, osassa erottui kynnen jäljet, askel pituus 150-180cm. Koiran jälkinä en pidä, koska ei muita jälkiä alueella, sekä paikkana aika syrjäinen.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Yksittäisen jäljen koko viittaa kookkaaseen koira- tai kissaeläimeen. Ilveksenkin jäljistä huomattava osa on kynnellisiä. Kuvakulma on vino, mutta jäljet eivät vaikuta kissaeläimen pyöreiltä. Yksittäisissä petojen jäljissä leveälle levitetyt varpaat vihjaavat luonnonvaraiseen, supussa olevat kesyyn eläimeen (esimerkiksi suden ja koiran tassunjäljet esitettyinä asiaa havainnollistavilla apuviivoilla: https://katternodigital.fi/wp-content/uploads/2017/10/spar.jpg).

Tuntomerkki ei kuitenkaan aina päde. Sudella on tapana vaeltaa suoraviivaisesti, koirilla risteillen kiviä ja puuntyviä nuuhkimassa. Metsäteitä pitkin kumpikin voi jolkottaa pitkän matkaa suoraa. Irtaimia koiria kyllä Etelä-Suomen metsissä liikkuu ja yllätyksiä sattuu tutuissakin maastoissa (viime vuonna minua vastaan tuli irtokoiria kolmesti, joista kaksi yöllisessä metsässä pöllöretkellä), joten kuvan perusteella on valitettavasti mahdotonta alalajia (Canis lupus vai C. l. familiaris) määrittää.

- Karri Jutila, Luontoakateemi.

Lumikko ja sen jäljet. Lumikko vieraili terassillamme,missä oli paljon lunta. Aikansa siinä pyöri ja lopulta tuli näkyviin myyrä suussa. Viikon verran jälkeenpäin,yöllä sataneeseen lumeen oli talon toisella puolella jäänyt nämä jäljet, ovatko ne lumikon?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Hyvät kuvat eläimestä ja sen jäljistä - kyllä ovat lumikon (Mustela nivalis) jäljet.  Kärpän loikat ovat pitempiä kuin jalka (siis se ihmisjalasta juontuva pituusmitta) ja rotalla jää normaalisti hännänviisto hangelle. Lumikko pihapiirissä on hyödyllinen asukki, pitää kuria pikkujyrsijöille.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mökin yläpohjaan on jäänyt pieni kulkuaukko verkottamatta. Oheisista kuvista näet ulosteita ensin kulkuaukolla ja toinen sen alapuolella terassilla. Kesällä näitä ei ollut eli ovat tulleet aivan loppusyksyllä. Onko lepakon jätöksiä? 

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kummassakin kuvassa näyttää tummaan papanaan liittyvän vaalea osa. Lepakoitten papanat ovat samannäköisiä kuin pikkujyrsijöiden papanat, melko määrämittaisia ja tummia. Linnuilla jätös vaihtelee enemmän ja niissä tyypillisesti on mukana valkoista kuonaa. Myös ajankohta viittaa siihen, että kyseessä on pikkulintu: Lepakot viihtyvät välikattojen lämmössä kesäisin, mutta talveksi ne menevät kylmempään ja kosteampaan paikkaan - välikatolla ne horrostaessaan kuivuisivat. Tali- ja sinitiaisilla on tapana yöpyä koloissa, talvella usein myös rakennuksissa.

Jos haluaa ehkäistä kesälepakoita kattorakenteissa, kolot kannattaa tukkia talvella kun ne ovat toisaalla, ja päiväsaikaan, kun sisällä ei ole yöpyviä lintuja.

-Karri Jutila.

Kangasalan Saarikylissä teimme oheiset havainnot. Kaukaa näimme kaksi tummaa, matalaa otusta liikkuvan jäällä, rannan tuntumassa. Eläimistä emme saaneet kuvia, koska olivat liian kaukana. Syvemmässä lumen kohdassa jäljet kaivautuivat ojaksi ja ohuemmassa lumen kohdassa välillä liuttu lunta pitkin.
Ohessa yksi kysyjän lähettämistä kuvista Luontoakateemille.


Hei.

Hyvä kuvaus, jo sanallisesta osuudesta ilmenee että saukoista (Lutra lutra) on kyse. Niillä on tapana useinkin liukua vatsallaan hangella. Hyvät kuvat vahvistavat havainnon - mittakaavakin (ihmistassu) on mukana. Näätäeläinten tassunjäljissä näkyy viisi varpaanjälkeä (koira- ja kissaeläimillä neljä) ja ne tavallisesti liikkuvat parihyppelemällä. Eniten saukonjälkiä tapaa jokien ja purojen varsilla, mutta ne saattavat liikkua kilometrienkin päässä rannasta sekä avoveden että metsän puolelle.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Mikä eläin on voinut kulkea isojen avointen peltojen poikki. Jäljet ovat Taipalsaarella Eteläkarjalassa. Tassunjäljet ovat lumiurassa 50-100 cm välein aivan vierekkäin. Näyttäisi siltä kuin lyhytjalkainen mäyräkoira olisi potkinut takajaloilla pitkin peltoa mutta tassujen jälkiväli on liian pitkä. Jälki jatkui samanlaisenakumpaankin suuntaan niin kauas kuin vain näki. Lumessa oli rinnakkainolevien tassunjälkien lisäksi vain lumessa suurinpiirtein puolipyöreä jatkuva painauma ehkä noin 15 cm leveä.
Voisiko kettu työntää itseään lumella noin pitkiä ponnistukia pelkästän vatsallaan ja takajaloilla?
Toinen mahdollisuus tuli mieleen saukko mutta rantaan matkaa parisataa metriä mutta täällä ei tietääkseni ole saukkoja.

Ohessa yksi kysyjän lähettämistä kuvista Luontoakateemille.


Hei.

Kyllä kyse on saukosta (Lutra lutra). Näätäeläimille tyypillinen askellus on parihyppy, koiraeläimet taas jättävät jälkeensä helminauhamaisen rivin oikeita ja vasempia tassuja. Saukolle tyypillistä on kuvanmukainen "mahalasku" virtojen töyräillä, mutta toisinaan se lykkii noin tasamaallakin. Saukko on nykyään yleinen nisäkäs eteläisessä Suomessa ulkosaaristosta metsäojiin. Parhaiten se viihtyy läpi talven sulana pysyvillä virtapaikoilla, mutta yksilöt vaeltavat päivittäin useita kilometrejä ja saattavat hyvinkin edetä kilometrin verran kuivalla maalla.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Jäljet Orivedellä Hämeessä. Tuli kinaa, kun joku sanoi, että ei ole oravan jäljet, kun kuitenkin niin epäilin. Kiitokset etukäteen kommenteista.

Ohessa yksi kysyjän lähettämistä kuvista Luontoakateemille.


Hei

Kiitos hyvistä kuvista mittakaavoineen. Jo vain ovat oravan tassut kuvissa. Pienemmissä etutassuissa erottuu neljä varvasta ja isommissa takakäpälissä viisi. Jälkimmäisessä otoksessa jalanjäljet ovat Sciurus vulgarikselle tyypillisessä asennossa.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Pihaani on talven aikana ilmestynyt 3 liitekuvissa näkyvää koloa, jotka tulevat naapurin pihan puolelta omalleni lintujen ruokintapisteen läheisyyteen. Tiedän, että terassini alla asuu hiiriä talvisin, mutta voitvatko kolot olla rotan? Niitä ei ole ennen näkynyt. Kolojen ympäriltä en erota jälkiä, koska metsästyskoirani pyörivät alueella kovasti. Näin kuitenkin pensasaidan vieressä liitekuvissa näkyvät jäljet sekä etupihalla erilaiset jäljet, mikä lisäsi pohdintaani siitä onko kyseessä rotta vai hiiri. Molemmat jäljet tulevat naapurin puolelta. Molemmilla naapureillani melko sotkuiset pihat. Terassini alta tulee pieni polku lintujen ruokintapisteelle, mutta polku lähtee niin pienestä raosta, että epäilen sen olevan hiiren tekemä. Mitää tuhoja pihassa ei ole tehty enkä ole koskaan nähnyt yhtäkään jyrsijää, oravaa lukuunottamatta. Hiiristä selviämme päästämällä kissat naapurin kanssa päivittäin ulos, mutta rotat ovatkin sitten toinen asia. Kolo on halkaisijaltaan n. limsatölkin kokoinen Osaatteko kertoa onko kyseessä hiiri vai rotta? Vai molemmat?

Ohessa yksi kysyjän lähettämistä kuvista Luontoakateemille.


Hei.

Oikein tunnistettu: Limsatölkin kokoiseen koloon mahtuu isorotta (Rattus norvegicus), jonka hyppyjäljet näkyvät keskimmäisessä kuvassa tyypillisen hännänviiston kanssa. Viimeisessä kuvassa on astellut lintu, mittakaavakorkin perusteella rastaan kokoluokkaa.

Nisäkkäät osaavat välttää ihmissilmän tehokkaasti, varsinkin kun oravaa lukuunottamatta ne ovat voittopuolisesti yöaktiivisia. Lumijäljet paljastavat niitä, ja rotan läsnäolo huomataan tyypillisesti säännöllisesti käytetyille reiteille kaivetuista lumi- ja maakoloista.

Keskimmäisessä kuvassa näkyy alavasemmalla pienemmät lumikon parihyppyjäljet. Se on myyrän kokoinen näätäeläin, joka saalistaa hiiriä ja myyriä. Lumikko on talvella valkoinen.

Kiitos selkeistä kuvista mittakaavoineen.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Onko suden jälki? Metsästä tuli jäljet jotka menit pellon piennarta ja takaisin metsään. Jäljen pituus n. 6-7cm ja selvästi näkyvissä kynnen jäljet.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Koiraeläimen jälki kyseessä on, mutta sutta pienemmän: koiralla ja ketulla on tuonkokoisia. Suden jälki on kymmenen senttiä tai isompi, supikoiran alle viisi senttiä ja pyöreä. Koirien jälkiä on olemassa kissankokoisista sudenkokoisiin.

-Terveisin, Karri Jutila, Luontoakateemi

Näin jäjet Kolin kansallispuistossa joulukuussa. Päädyin tulokseen, että kyseessä on anhman jäljet, mutta en ole varma.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Eläinten jälkiä kuvattaessa tärkeätä on, että kuvassa on mukana jokin mittakaava. Kuvasi muotoinen hyppely on tyypillistä oravalle. Teksti kuitenkin antaa ymmärtää, että isomman (takajalan) jäljen leveys olisi kymmenen sentin luokkaa. Keskimmäisessä jälkiryhmässä tassunpainallukset erottuvat selvimmin, ja siitä näkee, että etujalat ovat tällä eläimellä huomattavasti pienemmät kuin takajalat (etujalan jäljet ovat taempana kuin takajalan jäljet, koska niillä otetaan hyppy vastaan). Näätä-, koira- ja kissaeläimillä ei ole noin isoa eroa jaloissa - mutta oravan ohella jäniksillä on.

Toinen seikka, joka on tärkeätä saada mukaan jälkikuviin, on tarpeeksi tarkka kuva tassunpainalluksesta: näätäeläimillä (ja oravan takajalassa) on viisi varvasta, koira-, kissa- ja jäniseläimillä neljä. Keskimmäisessä jälkiryhmässä tassut vaikuttavat olevan nelivarpaiset.

Ahman jäljistä jää hangelle "vino telaketjukuvio". Kuvan askellus vastaa lähinnä jäniseläintä, joka on loikkinut hitaasti, mistä syystä etutassut eivät ole tyypillisesti perätysten. Jänisten takatassut ovat suurpedon kokoluokkaa, ja sopivan vähällä lumella ne joskus harhauttavat kokeneenkin metsästäjän ja luontoharrastajan.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Moi. Pihallamme havaittu kesällä kerran rotan kokoinen eläin tonkimassa.muutama kolo ilmestynyt terassimme reunoille. Nyt lumien tultua havaitsimme jälkiä lumessa jotka menevät terassin alle ja naapurin pihalle joka on täysin metsää. Osaatteko sanoa kuvien perusteella mikä eläin on kyseesä?

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Parijälkiä hyppelevät näätäeläimet. Jälkien väli kuvastaa jäljenjättäjän ruumiin pituutta. Rotankokoinen näätäeläin on kärppä, joka nyt talvikaudella on valkoinen - vain hännänpää on musta. Kärppä ja myyränkokoinen lumikko ovat yleisiä pikkupetoja, tosin niiden olemassaolon huomaa usein vasta lumijäljistä. Ensin kännykästä tihrustettuani jäljet näyttivätkin näätäeläimen jäljeltä, mutta kun kuvaa katsoi tarkemmin, lumessa näkyi hännänjälki. Kärppä ja lumikko pitävät loikkiessaan hännän ylhäällä, mutta hiiren heimolaisilla siimahäntä viistää hankea. Rotta siis on kyseessä.

-Karri Jutila, Luontoakateemi

Minkä eläimen jälki voisi olla kyseessä? Jäljet olivat jääneet upottavaan hiekkaan kovien sateiden jälkeen. Näytti siltä että oli tullut metsästä isolle aukealle päin. Kuvassa minun 45-numeron kenkä sekä jälki. Koira nuuhki kovasti jälkiä ja oli selvästi valppaana ja rauhaton.

Ohedsa kysyjän lährettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kansallisnisäkkäämme jäljiltä nuo näyttävät - karhu (Ursus arctos) on ainoa eläimemme, jolla on noin leveät + pitkät tassut. Eläin on ollut selvästi painavampi kuin kuviin jälkiä jättänyt koira. Hämäävää on, että tossukuvassa eläimen jäljessä erottuu vain kolme varpaanpainallusta. Karhulla on viisi, ja vanhoissakin jäljissä yleensä hahmottaa myös kynnet; sade liene häivyttänyt piirteitä.

Joskus on tullut vastaan, että joku koiranleuka on maastoon taiteillut "karhuntassuja", mutta ei karhu suurharvinaisuus ole. Ihmissilmän suurpedot kyllä osaavat välttää. Olen monta kertaa kohdannut karhun jälkiä Etelä-Suomessa, mutta kertaakaan en ole eläintä nähnyt. Suomessa tehtiin 2000-luvun alussa tutkimusta karhun käyttäytymisestä satelliittipaikantimella merkittyjen villikarhujen kanssa, ja yksi tulos oli, että kun ihminen näkee karhun, hän on kävellyt kahdeksan ohi.

-Karri Jutila, Luontoakateemi.

Hei, onko tämä mahdollisesti karhun uloste, vai jonkun muun nisäkkään? Mikkeli Vanhamäki 4.9.2021.

Ohessa kysyjän lähettämä kuva Luontoakateemille.


Hei.

Kyllä tämä marjaisa jätös täyttää kansallisnisäkkään tuntomerkit. Pienemmätkin petoeläimet särpivät marjoja, erityisesti supikoira, ja ne toisinaan ulostavat usea yksilö samaan "rajapyykkiin". Tällöin kasassa hahmottuvat eri kakkarat. Kuvassasi on yhden karhun kertapunnerrus.

- Karri Jutila, Luontoakateemi.

 Mikä eläin? Seudulla on ilveksiä mutta nämä jäljet rannassa pieniä kissamaisia.  noin 4, 5cm halksisija.


Hei!

Kuvaa ei valitettavasti ollut kysymyksesi ohessa, mutta tekstikuvauksen perusteella vaikuttaisi supikoiran jäljiltä. Tassun yleismuoto on sillä pyöreä kuin kissaeläimillä: kissaksi 4,5 cm on iso ja ilves saa poikasia vasta kesän kynnyksellä. Koiraeläimenä supikoiran varpaanjäljistä pitäisi olla hahmoteltavissa  aina kynnenjäljet - kissaeläinten jäljet ovat yleensä vailla kynnenjälkiä.

Luontovirtuoosien puolesta,

Karri Jutila

Hei,
havaitsin jo muutama viikko sitten täällä Tampereella Pyynikin alueella, että monilta kuusilta on pudonnut valtaosa oksien kärkikasvusta. Kuvassa esimerkkinä pihan hopeakuusi, mutta myös muissa kuusissa on näkynyt samaa. Mistä ilmiö johtuu?

Ohessa kysyjän ottama kuva maahan pudonneista oksankärjistä.


Hei!

Ajankohtainen kysymys, kuusien "oksanvaristeluilmiö" on tänä keväänä esiintynyt laajalti ja runsaana ainakin omilla havainnointiisalueillani Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa. Kyse on makeannälkäisestä oravaisesta, joka napsii oksien kärkikasvainten tyviltä silmuja ja samalla katkaisee oksankärjen. Ilmiö on jokavuotinen, mutta nyt tavallista tavallisempi. Selityksenä voisi olla kehno käpykevät?

Terveisin,

Karri Jutila, luontovirtuoosi

Tänä aamuna aikaisin huomasin, että joku on käynyt yöllä takapihalla lintujen ruokintapaikan alla.

Ohessa kysyjän ottama kuva.


Tervehdys!

Kyseessä on jokin koiraeläin (neljä varvasta ja kynnet näkyvissä. Ilveksellä eivät kynnet näy aina ja näätäeläimillä erottuu viisi varpaanjälkeä). Ketun jälki on viiden sentin kokoluokkaa, suden lähes kymmenen senttiä - lumijälkikuviin kannattaa aina ottaa mukaan jokin mittakaavasta kielivä kappale. Kuvattujen varpaiden tiivis asento on kuitenkin tyypillinen koiralle: luonnonvaraiset koiraeläimemme ovat sopeutuneet lumitalviin ja hangella ne levittävät varpaat "lumikengäksi". Tosin lunta on kuvissa niukasti: kettu on tavallinen yövieras jopa kaupunkialueilla. Supikoiran jälkikuvio olisi pyöreämpi.

Yksittäisistä jäljistä on usein mahdotonta päättää, onko kyseessä koira, kettu tai susi. Jälkien seuraaminen kielii eläimen käyttäytymistä ja antaa osviittaa: koira risteilee puita ja kiviä nuuhkimassa, kettu risteilee "ammatikseen" umpihangessa myyriä kuulostelemassa ja susi menee pellon yli suoraan (kilometrikaupalla vaeltaessaan).

Terveisin,

Karri Jutila, luontovirtuoosi

Olen miettinyt jo kymmeniä vuosia koskien jäniksiä ja rusakoita. Jänis vaihtaa talviturkin mutta rusakko ei. Miksi rusakko ei vaihda turkkiaan?

Ohessa rusakko talvisella sänkipellolla. Kuva: Petri Hirva.


Hei!

Ihmissilmään rusakko näyttää samalta kesät talvet, mutta kaikkien vakituisten nisäkkäidemme tavoin kasvaa sillekin talveksi tiheämpi talviturkki. Laji on esiintynyt meillä vasta runsas sata vuotta eikä se ole sopeutunut lumitalviin suojavärillä kuten metsäjänis, mutta talviasun voi kyllä huomata harmaammaksi kuin kesärusakon kun tarkkaan katsoo. 1980-luvulla alkoi talvisin näkyä lähes valkeitakin rusakoita, mutta sen jälkeen alkaneet lumettomat ja vähälumiset talvet ovat hillinneet rusakkoevoluutiota.

Lumettomat talvet ovat puolestaan johtaneet metsäjäniksen ahdinkoon. Tumma rusakko maastoutuu pensaikkoihin ja selviää lumitalvesta, mutta lumettomassa metsässä saalistajat erottavat valkoisen jäniksen kaukaa.

Terveisin,

Karri Jutila, luontovirtuoosi

Minkä eläimen jälki pikkulammen jäällä 12.12.2020? Aste pakkasta ja yöllä satanut uusi lumi. Jälki on melko tuore ja kuva klo 10 aamulla otettu. Askelluksen rytmi näyttää "sekavalta". Sama kaveri on jatkanut matkaa kilometrin päässä olevalle seuraavalle lammelle jne.


Tervehdys!

 Viisi varvasta paljastaa että kyseessä on näätäeläin, ja tämänkokoinen tassunjälki (kiitos mittakaavasta) on näädällä ja saukolla. Näädän tassunjälki on soikeampi 0 ja toispuoleinen, saukolla pikemminkin V ja keskivarvas kärjessä. Paikkakin on tyypillinen saukolle, talvella se liikkuu kilometreittäin pitkin jäitä ja käy koluamassa metsäojiakin vetistä ravintoa etsiessään. Laji on yleistynyt 1990-luvulta lähtien, talvisin sen jälkiä löytää helposti virtojen varsilta ja hyvällä onnella sen voi myös nähdä sulapaikoissa jäiden tultua.

Terveisin,

Karri Jutila, luontovirtuoosi

 

Metsähiiri eikös?

(Ohessa kysyjän ottama kuva.)


Hei!

Kyllä on Apodemus flavicollis - kotihiiren vatsa on harmaampi eikä sillä ole noin jyrkkää värirajaa. Länsi-Suomeen leviämässä olevalla peltohiirellä on myös valkoinen vatsa mutta sen takakäpälä ei ole puhtaanvalkoinen ja sillä on selässään musta viiru.

Terveisin,

Karri Jutila, luontovirtuoosi

Onko tää kotihiiri?

(Ohessa kysyjän ottama kuva.)


Hei!

Pyöreä kuono, piskuiset korvat & lyhyt häntä: myyrä. Hiirillä on häntä ruumiin pituinen tai pitempi. Kyseessä on Microtus agrestis (peltomyyrä), joka asuu niityillä, pelloilla ja hakkuuaukeilla. Metsämyyrällä, joka on yleisin nisäkkäämme, häntä on pitempi (yli puolet ruumiinpituudesta) ja turkki ruskeampi. Peltomyyrää eniten muistuttaa kenttämyyrä, joka myös viihtyy puutarhoissa ja niityillä. Kuvassa erottuu hyvin yksi tärkeimmistä tuntomerkeistä, korva: peltomyyrä on karvakorvainen, kenttämyyrän korva on ulkonevampi ja sen reuna lyhytkarvaisempi.

Terveisin,

Karri Jutila, luontovirtuoosi

Hei!

Urpiaisia tarkkailin Hämeenlinnassa ja minua tarkkailtiin myöskin! Kärppä tai lumikko, en pystynyt määrittämään edes koon perusteella, eikä näkynyt mustaa hännänpäätä. Pystyykö"passikuvasta" sanomaan, kumpi on?

(Ohessa kysyjän ottama kuva.) 


Hei!

Onpa kimurantti pähkinä. Eläin on vaihtamassa talvipukuun (kuononympärys ja kulmakarvat ovat jo valkoisia), eikä lumikon ja kärpän naamassa muutenkaan ole värieroja. Kuvassa olevat korret vaikuttavat joltakin rotevammalta ruoholta, ja kokoarviota on vaikea tehdä sen perusteella. Lumikko on myyränkokoinen otus ja kärppä lähentelee oravaa. Jos on muistikuvaa kokoluokasta, lajin määrääminen on helppo tehdä.

Lopputulema on nyt se, että otusten, kärpän ja lumikon, naamat ovat niin samannäköisiä edestäpäin, että varmuutta lajille ei saa. 

Terveisin,

luontovirtuoosi Karri Jutila