Lähetä meille kysymyksesi kasveista

Katso myös alta aiemmat kysymykset ja luontovirtuoosien vastaukset!

 

Piha-aidanteenamme on nopeakasvuinen terijoensalava, jonka aina alasleikkaamme 3 vuoden välein,ehtii kasvaa max 2 m korkeaksi. Miten pitkät juuret mahtaa tehdä näin hoidettuna ja alasleikattuna? Mietin vain onko juurista haittaa sala-ojille ja miten kaukana pitäisi olla salaojista. Muuten on kesällä tosi kaunis.

Ohessa terijoensalavan lehti. Kuva: Heli Jutila.


Hei!

Juurien pituutta on varsin vaikea arvioida pelkän tekstikuvauksen perusteella. Vaikka kuviakin olisi käytettävissä, arvio voisi olla vain suuntaa antava. Joka tapauksessa juuret kasvavat terijoensalavayksilön ympärille useamman metrin säteellä. Maaperä ja maan vesiolot vaikuttavat juurien syntyyn. Terijoenssalava kuten monet muutkin kasvit asvattavat juuria vesisuonien suuntaan ja jos salaojissa tai vesiputkissa on reikiä ne voivat toki vaurioittaa niitä. Ehjiä putkia ne eivät uhkaa.

Puiden leikkaaminen kiihdyttää niiden maanpäällisten versojen kasvua ja juurivesojen kasvua. Puiden leikkaaminen alas kolmen vuoden välein tarkoittaa puun kannalta sitä, että sillä kuluu energiaa uuden lehti- ja versomassan tuottamiseen. Alasleikatun terijoensalavan vesat saavat ravinteita ja energiaa juurista verson kasvattamiseen. Näin ollen juuriston ravintovarat vähenevät. Kun yhteyttävä lehtimassa on alussa vähäinen, juuriin voidaan siirtää vain vähän ravintovaroja. Aiemmin suuren puun tai pensaan laaja juuristo todennäköisesti supistuu leikkauksen seurauksena ehkä merkittävästikin.

Kolmen vuoden välein tapahtuva alasleikkaaminen osaltaan kiihdyttää versojen kasvua ja toisaalta myös juuristo sopeutunee tällaiseen toistuvaan muutoksen paremmin kuin pidemmän aikavälin jälkeen tapahtuvaan leikkaamiseen.

Avoimella paikalla kasvaessaan terijoensalava (Salix fragilis ’Bullata’) tulee pallomaiseksi muodoltaan.

Terveisin,

Heli Jutila, luontovirtuoosi

Hei! Minkä kukan siemeniä urpiainen mutustelee?


Hei!

Kiitos kasvikysymyksestä. Kuvassa urpiainen istuu jollain mykerökukkaisella kasvilla, joka näyttää pietaryrtiltä. Olisi ollut eduksi, jos kuvassa olisi näkynyt koko kasvikin. Päädyin kuitenkin pietaryrttiin. Jos sinulla on mahdollisuus mennä paikalle ja ottaa kuvia paitsi koko kasvista, myös kukista ylhäältä päin, määritys saa enemmän tietoa tuekseen.

Nappikukkanakin tunnettu pietaryrtti on talventörröttäjä, jota on tuoreena käytetty myös kansanlääkinnässä. Kasvi on myrkyllinen sisältämänsä tujonin vuoksi, mutta pieniä määriä voidaan käyttää myös maustamiseen. Käyttö kuitenkin edellyttää kasvin ominaisuuksien tarkkaa tuntemusta. Urpiaiselle myrkystä ei liene suuremmin haittaa, ja muutkin linnut käyttävät lajin siemeniä.

Taustalla näkyy epätarkkana myös pujon versoja.

Terveisin

Heli Jutila, luontovirtuoosi

 

Moikka! Kävelin Helsingin Etelä-Haagassa, ja löysin vaahteran, jossa alemmalla olevat lehdet olivat vihreämpiä kuin ylhäällä olevat. Mistä tämä johtuu? Ohessa kuva.


Hei!
Lehdet kellastuvat syksyllä, kun valon määrän vähenee. Lämpötiloilla on lähinnä hienosäätövaikutus ruskassa. Puut ovat geneettisesti sopeutuneet niihin lämpöoloihin, joissa ne elävät. Niinpä Lapista siirretyt koivut tulevat Helsingissä ruskaan aikaisemmin kuin paikalliset puut.
Valon määrän väheneminen saa aikaan sen, että lehtien vihreä väriaine, lehtivihreä eli klorofylli, vetäytyy puun runkoon ja juuriin varastoitavaksi. Lehteen jää jäljelle vain punaisia ja keltaisia väriaineita, karotenoideja. Niinpä lehdet tulevat punaisen tai keltaisen värisiksi.
Lehdet putoavat siten, että lehden kantaan muodostuu erityinen irtoamissolukko, jonka murtumisen ansiosta lehti sitten putoaa. Lehtien putoamisen biologinen liittyy siihen, että elleivät lehdet putoaisi, ne haihduttaisivat liikaa vettä. Menetystä puu ei pysty talvella juuristonsa avulla korvaamaan. Puu kuolisi talvella, elleivät lehdet putoaisi. Lehtien pudottaminen on tapa, jolla puut ovat sopeutuneet talven ankarien olosuhteiden varalle.
Yksittäisen puuyksilön sisällä lehtien värin vaihtelu liittynee osittain lämpötilaan. Lähempänä maata olevat lehdet ovat maasta huokuvan lämmön ansiosta lämpimämmässä ja toisaalta ne ovat lähempänä varstoja, joten siirtoa voidaan viivästyttää. Tieteellisiä tutkimuksia tästä erosta ei ole ja tämä on lähinnä spekulointia.

Terveisin

Heli Jutila, luontovirtuoosi