Lähetä meille kysymyksesi kasveista

Katso myös alta aiemmat kysymykset ja luontovirtuoosien vastaukset!

 

Mikä on kasvi nimeltään Virake? Alla tekstikatkelma, jossa puhutaan virakkeesta.

"Kyllä mulle virake on tuttu. Useita vuasia takaperin, kun nee meirän kulmallaki niitä otti kovasti, kun nee myrkkyä veiväten tonne tonne Saksaan ja minkä niitä viätiin, niin sieltä virakkeen juurist, kun nee otti niitä virakkeitten juuria maast ylös oikeen suuris summis ja Italiaan vai Saksaanko niitä viätiin - en oikeen muista, ja niist piti sit sitä myrkkyä oikeen semmost valmistettaa, että sotajoukkoja tuhotaan. Ja meirä kulmalla kasuu viraketta vallanpaljo, suuria aloja.... Ku Mettäkyläst oli kaks miästä, haeskelivat noita virakkeen juuria, sinne Nurmijärven sairaalaan myivät. Ja nee menivät ja kysyvät siin – Aapo oli pellollaas kyntämäs – kysyvät sit, että onks tääl pualella niitä virakkeen juuria. Ei nee kelvannu sit kaikki. Kyl niitä virakkeita oli, mutta ei nee kelvannu kaikki. Toisis ei ollu juurta mitään. Sano ”Kylhän niitä tos on alhaalla meirän haas vaikka millä mitalla”, sano Aapo. ”Niin, mutta jos nee on oikeita virakkeita”, sano toinen niist pojiist si. ”He, kylhän ny näin vanha perkele jo virakkeen tuntee”, sano Aapo. Pojaat nauro. Sano, että ens heittiä esittää, että ”Oletteks tee ny niitä juuripoikia perkeleitä”, sano, mut ku se sano ittees samallaviisin sit taas, että kyl näin vanha perkele ny tuntee jo virakkeet."  (Kustaa Virtanen s. 1876 Lopella, haast. 15.08.1961).

Ohessa kuva kivikkoalvejuuresta. Kuva: Heli Jutila.


Hei!

En ole perehtynyt vanhoihin kasvinimiin, mutta erinäisiä tietoja löysin. Virake nimeä on käytetty mm. hevonhierakasta. Se esiintyy yleisenä kulttuuripaikoilla. Kuvauksessa puhutaan virakkeesta myrkkykasvina ja viitataan sen juuriin.

Hierakoista erityisesti poimuhierakka on vanha rohtokasvi. Lisäksi Keski-Euroopassa on hyödynnetty rohtona tylppälehtihierakkaa. Rohdoksi käytetään lähinnä juurta, joka vaikuttaa sapeneritystä lisäävästi, ruokahalua parantavasti, limakalvoja supistavasti ja ulostavasti. Vaikutus on peräisin useammasta eri yhdisteestä, joita ovat mm. antrakinoniglykosidit, parkkiaineet, emodiini, rumikiini, kversetiini ja krysofaanihappo. Hierakoilla hoidetaan erityisesti maksan toiminnan häiriöitä ja ummetusta sekä näistä vaivoista johtuvia ihosairauksia. Myös punataudin hoitoon niitä on käytetty. Verta puhdistavan vaikutuksensa vuoksi hierakoiden juurilla on ollut merkitystä kasvainten hoidossa. Siemenet supistavat voimakkaasti limakalvoja, ja niitä onkin käytetty ripulin hoitoon. Lehdillä on runsaan C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi ollut merkitystä keripukin lääkkeenä (http://www.yrttitarha.fi/kanta/hierakat/ 14.3.2021). Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja 2 mukaan Peräpohjolan jokien tulvarannoilla kasvavan vesihierakan (Rumex aquaticus) juurta oli käytetty verenvuototautien hoidossa (Unto Laine s. 454-455).

Ehkä virake ei kuitenkaan ollut hierakka. Tähän viittaa kielitieteilijöiden (J.A. Wecksell, T.I. Itkonen ja Elvi Pakarinen (Erämetsä)) Vihdistä ja myös Lopen Metsäkylästä keräämä nimitys virake, virankojuuri, jota käytettiin kivikkoalvejuuresta (Dryopteris filix-mas). Pojat keräsivät sen juuria jo 1890-luvulla Nurmijärven apteekkiin, missä siitä tehtiin lapamatolääkettä. Itkosen kirjoituksessa selitetään, että Reinholmin ja Lönnrotin jälkeen virake nimeä ei olisi hierakasta enää käytetty. (Itkonen T.I. Lisiä kapeiden ja Virokannaksen ongelmaan. – Virittäjä. Untitled - Journal.fijournal.fi › virittaja › article › download.)

Näin muodoin näyttää todennäköiseltä, että loppilainen Kustaa Virtanen lienee puhunut kivikkoalvejuuresta.

Terveisin,

Heli Jutila, luontovirtuoosi